X
Julkaistu: 10.03.2021

Aleksi Randellin kolumni: Jälleenrakennus tarvitsee rakentajansa

“Kirjoittaessani tätä kolumnia on kulunut tasan vuosi siitä, kun Suomessa havaittiin maamme ensimmäinen koronatartunta. Kaukaa Kiinasta saapunut tuntematon virus oli löytänyt tiensä myös tänne. Vielä tuolloin tuskin kukaan kuitenkaan osasi aavistaa, miten perusteellisesti elämämme tulisi muuttumaan. Alkanut vuosi rokotteineen valaa onneksi uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Selvää kuitenkin on, että täysin entiseen ei ole paluuta.

Korona on kurittanut rajusti koko maailmaa, myös meitä täällä Euroopan pohjoiskolkassa. Onneksemme Suomi on selvinnyt monilla mittareilla kohtuullisen hyvin pandemiasta. Tautitilanne on pysynyt suhteellisen hyvällä tasolla, eikä taloutemmekaan kokenut yhtä kovaa iskua kuin muissa Euroopan maissa.

Yksi kirkas valopilkku Suomen tilanteessa on ollut rakennusala. Kun korona ja sen seurauksena tehdyt rajut rajoitukset pakottivat monet alat ja yritykset polvilleen, rakennusala piti pintansa. Kevään pysähdyksen jälkeen rakentamista on pystytty jatkamaan ja asuntomarkkina toipui hyvin.

Kiitos tästä kuuluu yrityksille ja työntekijöille, jotka ovat yhdessä pitäneet huolta varotoimista. Rakennustyömailla on otettu epidemian alusta saakka aktiivisesti käyttöön useita erilaisia järjestelyjä, joilla tartuntoja ja niiden leviämistä on saatu ehkäistyä. Perustellusti voi sanoa, että osin juuri rakennusalan ansiosta Suomen talous ei romahtanut yhtä pahasti kuin monissa muissa maissa.

Viime aikoina myös työmailla on ilmennyt uusia tartuntoja. Kun tartunta on havaittu, on työmailla tehty viipymättä aiheelliset jatkotoimenpiteet. Tilanteisiin on reagoitu hyvin. Nyt uuden virusmuunnoksen myötä on kiinnitettävä entistäkin tarkemmin huomiota määrätietoisiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin viruksen torjumiseksi.

Suojamaskeja pitää käyttää aina kun turvavälejä ei varmuudella voida pitää ja ehdottomasti myös työmaan ulkopuolella liikuttaessa esimerkiksi kaupoissa, huoltoasemilla ja joukkoliikenteessä. Ihmiset huolestuvat ymmärrettävästi ja kiinnittävät huomioita ryhmissä ja keltaisissa turvatakeissa liikkuviin rakennusalan työntekijöihin, jos maskeja ei ole päällä.

Nopean testaamisen ja seulonnan toteuttaminen ja jäljityksen käynnistäminen isommissa työkohteissa on tärkeää silloin kun tartuntoja todetaan tai laajempaa työntekijöiden altistumista on syytä epäillä. Rakennusteollisuus on korostanut viranomaisille riittävän mobiilitestaus- ja jäljityskapasiteetin tarvetta. Yhteistyö alan, yritysten ja terveysviranomaisten kesken on toiminut hyvin.

Ärhäkän virusmuunnoksen pelossa myös rajaliikenne supistettiin minimiin. Tuhansien Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden on pitänyt valita, menettääkkö toimeentulonsa vai jäädäkkö eroon perheestään viikkokausiksi. Inhimillisen näkökulman lisäksi nousee huoli siitä, pysähtyvätkö Etelä-Suomen työmaat, jos ulkomainen työvoima ei pääse maahan.

Elinkeinoelämä on epidemian alusta asti korostanut riittävän ja tehokkaan testaamisen merkitystä. Myös työvoiman terveysturvallinen liikkuminen ja työnteon jatkuminen on mahdollista turvata tehokkaalla ja kattavalla testaamisella ennen ja jälkeen rajanylityksen. Rajan yli saapuvien työntekijöiden tehokkaan testaamisen pitää olla kunnossa, kun tilanne taas mahdollistaa nykyistä laajemman työvoiman liikkumisen. Tällöin heiltä voitaisiin edellyttää negatiivista testitulosta myös töihin pääsyn ehtona.

Suomen talous on elpymässä hitaaseen kasvuun, vaikka korona edelleen luo epävarmuutta investoinneille. Tällä kertaa rakentaminen ei kuitenkaan vedä Suomen taloutta. Lainsäädäntömuutokset ja suunnitelmat rahoituksen kiristymiseksi herättävät aiheellista huolta.

Tuleva vuosi ei tule olemaan helppo. Toivoa kuitenkin on. Suomea ei ole rakennettu valmiiksi. Kaupungistuminen, muuttuneen työelämän kysymykset, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja vähähiilisyyden tavoitteet. Rakennettua ympäristöä uudistamalla ratkotaan monia aikamme kysymyksiä.

Nykyinen investointitaso ei yksin riitä kasvun aikaansaamiseksi tai rakennetun ympäristön uudistamiseksi. Tärkeää on, että  EU:n elpymisrahoitusta osoitetaan rakennetun ympäristön työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistaviin investointeihin.

Valmista ei tule sormia napauttamalla, mutta varmaa on, että ratkaisun avaimet tulevaisuuden haasteisiin löytyvät rakentajien taskuista.”

Kirjoittaja on Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja.

Kolumni on kirjoitettu 16.2.2021 julkaistuun Lujan sidosryhmälehteen ja sitä on päivitetty 10.3.2021.

Julkaistu: 11.04.2021

Lujatalolle 50 miljoonan euron arvosta uusia asuntourakoita PK-seudulle

Lujatalo on solminut urakkasopimukset TA-Yhtiöiden ja SATO Oy:n kanssa ja rakentaa niille asuntoja Helsinkiin yhteensä 50 miljoonan arvosta. TA-Yhtiöille Helsingin Kruunuvuorenrantaan rakennetaan hankkeen toisessa vaiheessa 108 uutta asuntoa ja SATOlle valmistuu 135 asuntoa Espoon Vermonniityn kasvavalle alueelle.

Lue lisää
Lisää uutisia