X

Lujaa, vastuullista yritystoimintaa

Luja-yhtiöt haluaa perheyhtiönä varmistaa olemassaolonsa myös tuleville sukupolville noudattamalla kestävän liiketoiminnan periaatteita. Kestävän liiketoiminnan kulmakiviä ovat aito asiakaskeskeisyys sekä luotettavuus ja vastuullisuus. Olemme mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa vastuullisesti, avoimuus ja läpinäkyvyys lähtökohtanamme. Tavoittelemme taloudellista tulosta aina eettisin keinoin ja Lujia arvoja noudattaen. Teemme työtämme laadukkaasti ja kuuntelemme asiakkaitamme tarjoten heille aitoa lisäarvoa ja hyötyjä. Kuuntelemme myös muita sidosryhmiämme, pidämme huolta henkilöstöstämme ja toimimme ympäristöä säästäen sekä ilmastonmuutosta ehkäisten.

Taloudellinen vastuu

Kannattavuus luo edellytykset yritysvastuun kantamiselle

”Asiakas on avainasemassa” on yksi Lujan arvoista (A). Se tarkoittaa sitä, että asiakaskeskeinen ajattelu ohjaa toimintaamme. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että Luja lunastaa lupauksensa ja yhteistyö sujuu saumattomasti. Luja kehittää tuotteitaan ja palvelujaan kiinteässä yhteistyössä asiakaskuntansa kanssa mm. Lujariihi-yhteiskehittelymallin avulla. Vain kannattava ja kilpailukykyinen yritys voi pitkäjänteisesti kantaa vastuunsa sidosryhmiään ja yhteiskuntaa kohtaan; yrityksen terve tuloskehitys luo edellytykset riittävän sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun kantamiselle.

Rakentaminen jatkoi vuonna 2018 kasvuaan ja sai lisävauhtia myös muun talouden piristymisestä. Rakennusteollisuus RT:n arvioiden mukaan rakentaminen kasvoi vuonna 2018 kolme prosenttia. Kasvusuuntaus voimistui vuoden mittaan etenkin asuntorakentamisessa. Asuntosijoittajat olivat Suomessa edelleen aktiivisia ja erityisesti kasvukeskusten pienten asuntojen kysyntä pysyi hyvällä tasolla. Vuonna 2018 rakentaminen kasvoi Suomen taloutta nopeammin jo neljännen peräkkäisen vuoden ajan. Uudisasuntotuotanto nousi vuoden 2018 aikana poikkeuksellisen korkealle volyymitasolle ja korjausrakentamisen kasvu jatkui edelleen tasaisena. Vuonna 2018 aloitettiin noin 44 000 asunnon rakennustyöt, mutta asunnoille myönnetyt rakennusluvat olivat jo selvässä laskussa. Kalliiden sairaala- ja koulurakennusten aloitukset lisääntyivät edelleen vuonna 2018, jonka seurauksena julkisen palvelurakentamisen volyymikasvua kertyy vielä vuodelle 2019 (Lähde: Rakennusteollisuus RT).

Uusia tuotteita, ratkaisuja, asiakkuuksia ja hankkeita

U, eli Uudistamme ja kehitämme, on Lujan perusarvoja. Uudistamalla ja kehittämällä voidaan varmistaa Lujan kestävä kilpailukyky sekä kannattavuus pitkällä tähtäimellä. Se tarkoittaa jatkuvaa liiketoiminnan kehitystyötä sekä uusien ratkaisujen ja osaamisen hakemista asiakkaan sekä ympäristön parhaaksi. Luja-yhtiöissä panostettiin kehitystyöhön edellisen vuoden tapaan yhteensä 16 henkilötyövuotta. Luvussa on mukana myös auditointeihin käytetty työaika. Investointien määrä lähes kolminkertaistui edellisestä vuodesta ja oli yhteensä 14,6 miljoonaa euroa (5,4 milj.euroa). Suurin osa investoinneista panostettiin Lujabetonin ja Fesconin tuotantokapasiteetin kasvattamiseen.

Lujien arvojen toteutuminen

Lujatalon kehitystoiminta painottui vuonna 2018 strategiassa määriteltyjen toimintatapojen jatkokehitykseen, joita ovat toimialan paras asiakaskokemus ja työnantajakuva, uudenlaiset asiakasyhteistyömallit, parempi kilpailukyky korjausrakentamisessa sekä virtaviivaisempi toiminta. Kehitystoiminnan laajuus oli noin 6 henkilötyövuotta, mikä on hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Lujatalon IT-infrastruktuurille luotiin suuntaviivat uuden digistrategian muodossa ja erityisesti panostettiin mallinnukseen liittyvien tietojärjestelmien ja prosessien kehitystyöhön. Lujatalossa hankittiin Rip iTwo 5D mallinnusjärjestelmä, jonka käyttöönottoon tähtäävä mittava määrittely- ja koulutustyö alkoi syksyllä 2018. Syksyllä 2018 Lujatalossa aloitti myös yrityksen historian ensimmäinen kehitysjohtaja, joka tulee vastaamaan jatkossa yrityksen strategisesta kehitystyöstä.

Lujabetonin kehityksen painopisteet olivat vuonna 2018 uusien tuotteiden lisäksi operatiivisten toimintojen kehityksessä sekä lukuisien kehityshankkeiden sekä investointien läpiviemisessä ja käyttöönotossa. Kokonaisuudessaan kehitystoiminnan laajuus kasvoi entisestään ja oli noin 7 henkilötyövuotta. Vuonna 2018 Lujabetoni jatkoi vahvaa investoi vahvasti uuteen tuotantokapasiteettiin kuten valmisbetoniasemaan Oulussa sekä valmisbetonitehtaisiin Lahdessa ja Tukholmassa. Lujabetonin Kantolan tehtaan uusi hormilinjasto otettiin käyttöön elokuussa. Koko Lujabetonin hormielementtituotanto on nyt keskitetty Hämeenlinnan Kantolaan.  Panostusta on tehty myös tehtaan automaatiotekniikkaan, jolla tuotteen laatua ja mittatarkkuutta kehitetään entisestään. Järvenpään megatehtaan ylösajo oli edennut vuoden 2018 loppuun mennessä siihen vaiheeseen, että tuotanto oli jo saatu osittain käyntiin.

Fescon kehittää perinteisesti tuotteensa urakoitsijoiden mielipiteitä ja toivomuksia kuunnellen. Kehitystyön laajuus pysyi vuonna 2018 edellisen vuoden tasolla ja vastasi 5 henkilötyövuotta. Tuotekehityksen pääkohteita olivat vuonna 2018 edellisen vuoden tavoin tasoitteet, julkisivutuotteet ja erikoisbetonit. Fescon myös panostaa jatkuvasti ympäristöasioihin ja on mukana Sitran laatimalla kiinnostavimpien kiertotalousyritysten listalla. Vuoden 2018 merkittävimmät tuoteuutuudet olivat Pumpattava kipsitasoite FLOW GS, Pumpattava maakosteabetoni MK-10, Kovabetoni teollisuuslattioihin, Fescon Vedeneriste WS, vaalea kevennetty saneerauslaasti LITE, parannetut GR-granuli petimateriaalit sekä erikoiskenttähiekat kuten Beach volley -hiekat.

Koko Luja-konserni toimii kolmen laatusertifikaatin alla

”Asiakas on avainasemassa” on yksi Lujan arvoista (A). Se tarkoittaa sitä, että asiakaskeskeinen ajattelu ohjaa toimintaamme. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että Luja lunastaa lupauksensa ja yhteistyö sujuu saumattomasti. Luja kehittää tuotteitaan ja palvelujaan kiinteässä yhteistyössä asiakaskuntansa kanssa.

Toimintamme perusedellytys on, että asiakas saa meiltä tuotteet ja palvelut sovitun hintaisina, laatuisina ja aikataulun mukaisesti. Seuraammekin asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme saadun palautteen pohjalta. Sekä Lujatalon, Lujabetonin että Fesconin laatujärjestelmillä on ISO 9001 -sertifiointi. Kaikilla kolmella yhtiöllä on lisäksi valtakunnallinen OHSAS 18001 –työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän sertifikaatti sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmien sertifikaatit.

LujabetoniLujatalo ja Fescon toimintajärjestelmät PDF-muodossa.

Ympäristövastuu

Ympäristöstä huolehtiminen on yritysvastuullisuutta

Yhtenä Suomen suurimmista rakennusalan konserneista Luja voi vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseen. Viimeisimpien laskelmien mukaan rakennettu ympäristö vastaa hieman alle 40%:sta koko Suomen energiankäytöstä ja kasvihuonepäästöistä. Rakennus- ja purkutoiminta puolestaan muodostaa noin kolmasosan Suomessa syntyneiden jätteiden kokonaismäärästä. Luja haluaakin olla aktiivisesti rakentamassa entistä kestävämpää yhteiskuntaa – nyt jo yli 65 vuoden kokemuksella.  Edellytämme samaa myös käyttämiltämme aliurakoitsijoilta ja tavarantoimittajilta. Asiakkaan saaman tuotteen loppulaatu edellyttää kaikkien osapuolten yhteistä sitoutumista laatuajatteluun ja ympäristöarvoihin.

Luja kantaa vastuuta toimintansa ympäristövaikutuksista suojelemalla ympäristöä, minimoimalla toimintansa ympäristökuormituksen ja säästämällä luonnonvaroja. Nämä ovat Luja-yhtiöiden sertifioimissa ISO 14001 –ympäristöjärjestelmissä mainittuja ympäristöpäämääriä. Ympäristöjärjestelmä varmistaa, että Lujan toiminta täyttää lakisääteiset ja viranomaisvaatimukset sekä myös toiminnan jatkuvan parantamisen. Järjestelmät ovat tuoneet ympäristöasiat osaksi jokapäiväistä lujalaista päätöksentekoa ja käytännön toimintaa. Ympäristö- ja turvallisuuspäämäärien sekä -tavoitteiden toteutumista valvotaan menestysmittari- eli Balanced Scorecard –seurannalla sekä ulkoisilla ja sisäisillä auditoinneilla. Tulosten pohjalta kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja tarjoamme asiakkaillemme yhä parempia, kestävän kehityksen ratkaisuja. Muun muassa energiankäytön tehostaminen, jätekuormituksen vähentäminen, kierrätyksen lisääminen ja kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen ovat Lujan pysyvällä agendalla.

Lujatalolla auditointiin viime vuonna sisäisten auditointien avulla 50 % työmaista. Tämän lisäksi tehtiin ympäristöauditointeja 70% työmaista ja työturvallisuusauditointeja 95 % työmaista. Lujabetonin ympäristöjärjestelmän arviointia täydentää vuosittainen sisäisiin auditointeihin perustuva tehdastoimintakilpailu, jossa ympäristöasioiden painoarvo on suuri. Vuoden 2018 tehdastoimintakilpailun voittaja oli Kantolan ontelolaattatehdas! Tehtaan auditointitulos kruunattiin pistein 82%, jolla lohkesi koko kilpailun sekä elementtitehtaiden sarjan voitto.

Osa ympäristövaikutuksista tapahtuu väistämättä, mutta osa on vältettävissä. Esimerkiksi jätettä syntyy aina jonkin verran, mutta sen määrään voidaan vaikuttaa ja vaikutuksia voidaan lieventää käsittelemällä jätettä oikein. Luja-yhtiössä tarkkaillaan energiankäyttöä, mitataan hiilidioksidi-päästöjä, suositaan vähäpäästöisiä materiaaleja ja pyritään kaikin puolin vähentämään omaa ”hiilijalanjälkeä”. Lujan kaikilla Suomen tehtailla on voimassa oleva ympäristölupa. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä toimitaan maakohtaisten lupien puitteissa. Vuonna 2018 Luja-yhtiöissä ei tapahtunut yhtään vakavaa ympäristövahinkoa.

Lujatalolla käytössään vihreän työmaan kriteerit

Lujatalolla on kehitetty pitkän kehitystyön tuloksena vihreän työmaan kriteerit. Vihreällä työmaalla on huomioitu energiankulutuksen minimointi, materiaalitehokkuus sekä ympäristöriskien hallinta. Kriteerit ovat osa Lujatalon ympäristötavoitteita. Lujatalon tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vähintään puolet työmaista olisi Vihreitä työmaita.

Lujatalon jätemäärät nousivat huomattavasti vuonna 2018 edellisestä vuodesta asuin- ja toimistorakennustyömailla ja olivat 16,40 kg/rm3 (8,8 kg/rm3). Liike- ja teollisuusrakentamisessa ne kasvoivat myös ja olivat 16,25 kg/rm3 (5,5 kg/rm3). Huomattava kasvu johtui asuntorakentamisen puolella kahdesta isommasta työmaasta ja liiketilarakentamisen puolella viidestä suuremmasta kohteesta, joissa jätemäärien hallinnassa ei onnistuttu. Myös jätemäärien lajitteluprosentti heikentyi huomattavasti vuonna 2018 valmistuneilla korjausrakentamisen työmailla ja oli  37,3 % (65,9 %). Uudisrakentamisen työmailla lajitteluprosentti pysyi kuitenkin jotakuinkin edellisen vuoden tasolla ja oli 52,5% (58,2%). Kaikkiaan rakennusjätteen kokonaismäärä oli vuonna 2018 noin 13 000 tn, joka tarkoittaa euroissa noin 1,4 miljoonan euron jätekustannusta. Jätteiden hyötykäyttöaste oli 90%, eli kaikki muu työmailla syntynyt jäte paitsi purkujäte poltettiin energiaksi, jalostettiin uusiokäyttöön tai kierrätettiin muuhun käyttöön.

Energiankulutus nousi vuonna 2018 Lujatalon työmailla hieman. Uudisrakentamisen työmailla se oli 36,6 kWh/rm3 (35,2) ja korjausrakentamisen työmailla 16,1 kWh/rm3 (14,7). Energiankulutukseen vaikuttaa merkitsevästi työmaan ajoittuminen vuodenaikojen mukaan. Siksi energiankulutuksessa onnistumista mittaa paremmin työmaakohtaisen energiankulutustavoitteen alittaminen. Vuonna 2018 tavoitteen alitti 81% työmaista (80%). Työmaiden energiankulutusta pytitään vähentämään mm. uuden kaluston ja energiankulutuksen seurannan avulla. Syntyneet päästöt sähkön osalta kompensoidaan tuulivoiman avulla. Lujatalolla onkin viimeisen neljän vuoden aikana hankittu alkuperätakuut tuulivoimalle 25 700 MWh edestä. Tämä on vähentänyt päästöjä 4 215 tn CO2, mikä vastaa yli 25 miljoonan ajokilometrin matkaa Lujatalon työsuhdeautolla.

Lujabetoni haluaa olla aktiivinen toimija hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävässä työssä

Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo haastoi Betoni-lehden pääkirjoituksessaan koko betonialan arvoketjun ja erityisesti sementtiteollisuuden mukaan innovaatiotalkoisiin. ”Puolitetaan kymmenessä vuodessa hiilidioksidipäästöt betonirakentamisessa ja nollataan ne kahdessakymmenessä vuodessa. Meidän on koko toimialana pakko olla mukana ilmastovastuuta kantamassa tai muuten meidät pakotetaan siihen regulaation keinoin pitkällä tähtäimellä. Parempi ottaa itse vastuu tulevaisuudestaan.”, kehoitti Mikko Isotalo kirjoituksessaan.

Vuoden 2018 tuotantomääriin suhteutettu energiankulutus laski Lujabetonissa edellisestä vuodesta ja oli 196 MJ/valm betonim3 (246 MJ/valm betonim3). Lasku johtui Iisalmen tehtaan lopettamisesta ja tuotannon painopisteen siirtymisestä entistä enemmän moderneihin ja energiatehokkaisiin tuotantolaitoksiin.  Lujabetonin tehtaiden hiilidioksidipäästöjen määrä laskettuna käytetystä polttoaineista kasvoi lisääntyneiden tuotantomäärien myötä ja oli 5 890 720 CO2 kg (5 470 360 CO2 kg). Jätekustannukset pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla ja olivat 0,88 % (0,88%) liikevaihdosta.

Tuotekehityspuolella Lujabetoni lähti vuonna 2017 mukaan kansainväliseen kehityshankkeeseen, jossa kehitetään uutta, ympäristöystävällistä tapaa valmistaa betonia teollisuuden sivuvirroista saatavilla geopolymeereillä. Geopolymeeriteknologialla valmistettu betoni tuottaa jopa 80 prosenttia vähemmän CO2-päästöjä kuin perinteisin keinoin valmistettu betoni. Vuonna 2018 kehityshankkeesta saatiin jo lupaavia tuloksia.

Maa-ainesten otto on Fesconin merkittävin ympäristöön vaikuttava toiminta

Fescon hankkii tuotannossa tarvitsemansa hiekan sekä omistamiltaan maa-ainesalueilta että ostohiekkana. Olennaisimmat ympäristökustannukset liittyvät maisemointiin ja sivutuotteiden käsittelyyn. Fesconin tehtaiden kokonaisenergiankulutus sekä -hiilidioksidipäästöt kasvoivat hieman vuonna 2018 edellisestä vuodesta edellisen vuonna hankitun hiekkaliiketoiminnan ja uuden tehtaan ylösajon myötä. Hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 3 511 631 CO2 kg (3 016 681 CO2 kg). Tuotantomääriin nähden CO2 päästöt kuitenkin laskivat.

Keskimääräinen energiankulutus kasvoi myös hieman Fesconin tuotantorakenteen muutoksen johdosta ja oli 383 MJ/valm betonim3 (355 MJ/valm betonim3). Fesconin tehtaiden jätekustannusten osuus liikevaihdosta nousi myös ja oli 0,58 % (0,41 %).

Luja luuta lakaisi jälleen maailman ympäristöpäivänä

Luja luuta laikaisi maailman ympäristöpäivänä

Luja-yhtiöiden yhteistä siivouspäivää vietettiin perinteiseen tapaan maailman ympäristöpäivänä 5.6.2018. Lujatalon puolella siivouspäivänä siivottiin toimistoja, varikkoja ja työmaita. Fesconilla ja Lujabetonissa siivottiin puolestaan toimistojen lisäksi kaikki tuotantotilat. Tilojen siisteydestä huolehtiminen parantaa työskentelytehokkuuden lisäksi työturvallisuutta. Pölyn hallinnan avulla parannetaan puolestaan työntekijöiden hengitysilman laatua.

Lujan toimintajärjestelmät

Lujabetoni
Lujatalo
Fescon

Sosiaalinen vastuu

Vastuu omasta henkilöstöstä on Lujan keskeisin sosiaalisen vastuun osa-alue.

Osaava ja yritykseen sitoutunut henkilöstö on yksi Lujan tärkeimpiä menestystekijöitä. Liikevoitto ja sosiaalinen vastuu eivät ole Lujan liiketoiminnassa toistensa vastakohtia; Hyvä työyhteisö ja -ilmapiiri motivoi ja kannustaa henkilöstöä sekä tukee yhtiömme kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista Johtaminen on osallistuvaa (J) –arvomme mukaisesti. Perheyhtiönä haluamme erityisesti kantaa vastuuta henkilöstön hyvinvoinnista pitkäjänteisesti. Vuosittainen henkilöstöpalaute kertoo, kuinka henkilöstöpolitiikassa on onnistuttu ja missä asioissa on parantamisen varaa.

Lujan sosiaalinen vastuu ei rajoitu ainoastaan henkilöstöön, vaan ulottuu kaikkiin sen sidosryhmiin. Tärkeimmiksi sidosryhmiksi sosiaalisen vastuun kannalta Luja-yhtiöissä on määritelty oman henkilöstön lisäksi asiakkaat, alihankkijat ja yhteistyökumppanit, alan oppilaitokset, viranomaiset sekä yhtiön toimipaikkoja ympäröivien yhteisöjen ihmiset. Tärkeimmät yhtiön sosiaalisen vastuun osa-alueet ovat oman henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus, osaamisen kehittäminen, yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan ihmisten kanssa, vastuullinen hankinta sekä Lujien tuotteiden ja ratkaisujen turvallisuus niiden käyttäjille. Muita sosiaalisen vastuun kulmakiviä ovat ihmis- ja työoikeuksia saumattomasti kunnioittavat henkilöstökäytännöt sekä aktiivinen vuoropuhelu eri ulkoisten sidosryhmien kanssa.

Rakennustoiminnassa tuotannon kasvun myötä alan työllisyys kohentui vuoden 2018 aikana hyvää vauhtia. Vuonna 2018 työllisten vuosikeskiarvo ylsi jo 198 800 henkilöön henkilöön (187 000). Työvoiman lisääntynyt tarve näkyi voimakkaasti yrityksissä ja suurin tuotantoa rajoittava tekijä olikin ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Luja-yhtiöiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi ja oli vuonna 2018 yhteensä 1568 henkeä (1456). Kasvu johtui erityisesti Lujabetonin laajentuneesta tuotannosta, erityisesti Järvenpään uuden megatehtaan ylösajosta.

Lujabetonin henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti jo toista vuotta peräkkäin ja oli 755 henkilöä (678). Myös Lujatalon henkilöstömäärä kääntyi edellisen vuoden laskun jälkeen jälleen nousuun ja oli keskimäärin 737 henkilöä (701). Erityisesti lisääntyi työmaahenkilöiden määrä. Fesconin henkilöstömäärä pysyi jotakuinkin edellisen vuoden tasolla ja oli 76 henkeä (77).

Lujan henkilöstö on ollut sangen pysyvää. Keskimääräinen työsuhteen pituus oli vuonna 2018 9,4 vuotta. Lujatalossa keskimääräinen työsuhteen pituus oli 8,2, Fesconilla ja Lujabetonilla kummallakin 10,2 vuotta. Naisten osuus henkilöstöstä kaikkien Luja-yhtiöiden painotettuna keskiarvona oli 9,1 %. Luku on rakennusalalle tyypillistä tasoa.

Lujien osaajien valmennus- ja koulutustyö

Lujatalon koulutuksissa painotettiin vuonna 2018 edellisen vuoden tapaan digitalisaation ja digitaalisen rakentamisen tietämyksen ja osaamisen lisäämiseen, sekä näihin liittyvien työkalujen kouluttamiseen (esim. Rip iTWO-tietomallinnuskoulutukset).Lisäksi järjestettiin muita ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyviä koulutuksia, esim. Lujariihi-koulutus, toimintajärjestelmäkoulutus sekä pätevyys- ja korttikoulutuksia (esim. EA). Uusille Lujalaisille järjestettiin perinteiset Tutustu Lujataloon -päivät keväällä ja syksyllä. Uusien Lujalaisten perehdytystä tuettiin myös mm. taloushallinnon omilla koulutuksilla. Työpäällikköpäivät järjestettiin keväällä 2018 ja strategiapäivät syksyllä, näihin osallistui suuri osa talon päälliköistä ja johtajista.

Lujabetonin koulutus- ja valmennusvuosi 2018 oli täynnä vahvaa koulutustoimintaa.  Yrityksessä toteutettiin vuoden aikana suunnitelmallisesti 1000 – johtajaa kehitysohjelmaa. Ohjelma sisältää koulutusta ja valmennusta kaikille organisaatiotasoille. Vuoden aikana LB eMBA Akatemiaan, LB Ammattilaiseen, LB työnohjaaja ja LB esimies kokonaisuuksiin osallistui lähes 200 lujabetonilaista.

Fesconissa koulutuksen pääpaino oli vuonna 2018 edellisen vuoden hyvien kokemusten johdosta edelleen henkilökohtaisessa esimiesvalmennuksessa. Lisäksi on pidetty huolta EA- ja työturvallisuuskoulutuksesta.

Työilmapiiri kehittyi jälleen myönteisesti

Hyvä työilmapiiri motivoi ja kannustaa henkilöstöä sekä tukee yhtiömme kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista Johtaminen on osallistuvaa (J) –arvomme mukaisesti. Perheyhtiönä Luja haluaa kantaa vastuuta henkilöstön hyvinvoinnista pitkäjänteisesti. Vuosittainen henkilöstöpalaute kertoo, kuinka henkilöstöpolitiikassa on onnistuttu ja missä asioissa on parantamisen varaa.

Lujabetonin henkilöstötutka toteutettiin perinteiseen tapaan huhtikuussa 2018. Vastausprosentti oli jälleen korkealla tasolla, huikeat 80 %. Kokonaistulos nousi jo viidettä vuotta peräkkäin ja oli 3,87 (3,78). Lähes kaikki osa-alueet olivat kehittyneet positiivisesti. Parhaimmat arvosanat sai työilmapiiri, joka oli tasolla 3,98 sekä näkemys Lujabetonin yrityskuvasta, joka oli peräti tasolla 3,99. Yhtenä nostona voidaan pitää myös henkilöstön kokemusta Lujan arvojen toteutumisesta. Asiakas koetaan meillä tärkeäksi henkilöstön keskuudessa. Se miten hyvin asiakkaan tarpeista voidaan meillä huolehtia riippuu pitkälti siitä, miten hyvä henkilöstökokemuksemme on. Tämän kokemuksen ja henkilöstön hyvinvoinnin edelleen kehittämiseksi Lujabetonilla laadittiin kolmas pitkän ajan HR-strategia, vuoteen 2023 saakka.

Lujatalon henkilöstötutka 2018 toteutettiin elo-syyskuun vaihteessa. Vastausprosentti oli 82 % eli edellisvuoteen verrattuna vastausmäärässä oli pientä laskua. Lujatalon tulokset kertovat jälleen vahvasta perustasta tekemisessä: henkilöstökokemus on varsin myönteinen. Alueiden ja yksiköiden välillä oli kuitenkin melko suuria eroja. Niiden syihin ja ongelmakohtiin on pureuduttu. Tutkimuksen päämittari – Lujatalon suosittelu työnantajana – sai korkean tuloksen. Suosittelua vahvistaa erityisesti luottamus johtoon ja tulevaisuuden menestykseen. Henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu ja hyvinvoinnista huolehtiminen koetaan Lujatalon suurimmiksi valteiksi.

Hyvistä tuloksista huolimatta Lujatalon henkilöstötutkan kokonaistulos jäi hieman kuitenkin edellisvuotta matalammaksi ja oli  3,87 (3,94). Tulosten perusteella tämän hetken suurimmat kehityskohteet ovat sisäiset prosessit ja toimintatavat, henkilöstön arvostaminen sekä sisäisen yhteistyön helppous ja sujuvuus. Jokaisessa yksikössä pidettiin tulosten purkutilaisuus ja valittiin kehityskohkohteet vuodelle 2019, jonka osalta laadittiin yksikkökohtainen kehittämissuunnitelma.

Fesconin henkilöstötutkimus toteutettiin marraskuussa 2018 ja vastausprosentti oli 84%. Kokonaistulos oli 3,89, missä nousua edelliseen vuoteen oli 0,11. Suurinta nousu oli Hausjärven tehtaiden osalta. Kokonaismielikuva Fesconista on erittäin positiivinen, kun työntekijöiltä kysyttiin sanallista kuvausta yrityksestä. Erityisesti sanat hyvä, luotettava ja reilu nousivat kuvauksissa esiin. Tulevaisuudessa parannettavaa löytyy edelleen esimiestyöskentelyn ja fyysisen työympäristön parantamisen puolelta.

 

Tavoitteena turvallinen työpaikka

Turvallisuuden parantaminen on koko rakennusalan yhteinen kehityshaaste, joka vaikuttaa merkittävästi myös alan vetovoimaisuuteen työnantajana. Lujan sosiaalisessa vastuussa on korostunut jo vuosia työturvallisuuteen panostaminen sekä ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Työturvallisuusasiat ovat keskeinen asia työntekijöiden perehdytystä. Myös kaikki Lujan kesätyöntekijät kävivät perehdytystilaisuudet, jossa työturvallisuusasiat olivat keskeisessä roolissa.

Lujatalon tapaturmataajuustavoite päivitettiin arvoon <8.5 tt/Mh, mutta pidemmän aikavälin tavoitteena on edelleen ”Rakennuteollisuudessa nolla tapaturmaa 2020”. Vuonna 2018 turvallisuushavaintoja tehtiin ennätysmäärä 3701 kpl, jossa luvussa on kasvua peräti 75% edellisestä vuodesta. Suojaimia, vaatteita ja kalustoa nykyaikaistettiin. Lisäksi alettiin järjestelmällisesti ilmoittaa ja tutkia myös ali/sivu-urakoitsijoiden tapaturmia. Nastarengaskampanja jatkui myös 2018 eli kaikille työmatkapyöräilijöille maksettiin nastarenkaiden asennus talvea vasten. Turvallisuudesta palkitsemista kakku- ja lounastarjoiluilla laajennettiin koskemaan myös urakoitsijoita.

Lujabetonin tapaturmataajuuden kehitys on pysähtynyt viime vuosiksi välille 38-60. Vuoden 2018 taajuus 42,6 oli alan keskimääräistä tasoa. Kehitykselle päätettiin antaa voimakas eteenpäin tähtäävä impulssi vuoden 2019 aikana. ”Työturvallisuuden tahdinmuutos”-kampanja käynnistää hallitun pitkäjänteisen kehitystyön työturvallisuuden osalta. Riskipaikkailmoituksia tehtiin hieman enemmän kuin aiempina vuosina. Riskipaikkailmoituksien tekeminen tavoitteellistetaan osana työturvallisuuden kehitysstrategiaa.

Fesconin tapaturmataajuus nousi vuosia jatkuneesta 0-taajuudesta, kun Harjavallan tehtaalla sattui yksi nilkannyrjähdys. Vuonna 2018 tehtiin erityisesti töitä Harjavallan ja Raahen työturvallisuusasioiden parissa ja valmisteltiin tehtaiden liittämistä OHSAS 18000 järjestelmään vuonna 2019.  Hausjärven ja  Haukiputaan kuivatuotetehtailla tuli tammikuussa 2019 täyteen 5 vuotta ilman tapaturmia.

Työhyvinvointia edistettiin Luja-yhtiöissä entisten vuosien tapaan.

Tyhy -toimintaa harjoitettiin Luja-yhtiöissä laajasti virkistysmäärärahoin tuetun Lujatiimi-toiminnan kautta. Lujatiimien tarjontaan vuonna 2018 kuului mm. kalastus- ja ammuntakisoja, eri yksiköiden välisiä turnauksia sekä kulttuurin osalta elokuvia, konsertteja, jääkiekkoa ja teatteria. Perinteisesti lujatiimit tukivat myös omaehtoista liikuntaa esimerkiksi kuntosaleilla ja uimahalleissa. Myös liikunta- ja kulttuuriseteleitä oli jaossa omaehtoiseen virkistäytymiseen. Lisäksi konsernissa jatkettiin myös varhaisen välittämisen toimintamallin toteuttamista ja jalkauttamista henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin tueksi sekä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Lujatalossa otettiin aiemman vahvan työhyvinvointitoiminnan lisäksi käyttöön erityisesti toimihenkilöiden ja työmaatoimihenkilöiden jaksamista ja työhyvinvointia tukemaan työnohjaus. Työnohjausta toteutetaan tarveharkintaisesti yleensä ryhmämuotoisena ja siinä hyödynnetään usein myös Lujariihi-mallia. Työnohjauksella voidaan vähentää työn henkistä kuormitusta, lisätä ryhmän ja yksilön voimavaroja sekä edistää niin ryhmä- kuin yksilötasollakin kehittymistä työssä.  Tiivis yhteistyö työkykyongelmien ehkäisemiseksi jatkui työterveyshuollon, HR:n, esimiesten ja henkilöstön kesken.

Lujatalon eläkeriskit lähtivät  laskuun, mikä johtui erityisesti työkykyongelmaisten henkilöiden uudelleenkoulutukseen panostamisesta ammatillisen kuntoutuksen kautta. Tämä tapahtui yhteistyössä eläkevakuutusyhtiön kanssa. Vuonna 2018 ennätysmäärä eli 10 henkilöä sai päätökseen ammatillisen kuntoutuksen kautta tapahtuneen uudelleenkoulutuksen ja siten pääsi palaamaan työelämään.  Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä väheni edelleen verrattuna vanhuuseläkkeelle jäävien määrään.

Syksyllä järjestettiin Lujatalossa Lujatiimien puheenjohtaja-päivät, joilla jaettiin eri alueiden kokemuksia ja kannustettiin tiimejä monipuoliseen toimintaan. Omaehtoisen liikunnan ja kulttuurin tukemiseen tarkoitetun Virikerahan määrää nostettiin 250 euroon / hlö / vuosi.

Lujabetoni jatkoi aktiivista otettaan henkilöstönsä työhyvinvoinnin ylläpitäjänä. Vuoden aikana pilotoitiin yhdessä eläkevakuuttajan kanssa ns. Sopiva työ – hanke, jossa etsittiin ratkaisuja haastaviin työkykytapauksiin. Yhteensä vuoden aikana pilottiin osallistui 11 henkilöä. Lujabetonin henkilöstön työkykyhaasteita ratkottiin myös ammatillisen kuntoutuksen avulla lähes 20 eri tapauksessa.

Lujabetonissa jatkettiin suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä henkilöstön työhyvinvoinnin parissa. Henkilöstön työkykyisyys olivat ala ja henkilöstörakenne huomioiden erinomaisella tasolla. Pysyvää työkyvyttömyyttä kuvaava maksuluokkamalli saavutti tason 1, mikä on paras mahdollinen maksuluokka työeläkejärjestelmässä. Saavutus on toimiala huomioiden jopa historiallinen. Lujabetonilta jäädään myös eläkkeelle keskiarvoisesti myöhemmin kuin muualla; Vuoden 2018 keskimääräinen eläköitymisikä Lujabetonilla oli 64,4 vuotta eli useita vuosia enemmän kuin Suomessa keskimäärin.

Hyvinvoinnin varmistamiseksi Lujabetoni laajensi myös henkilöstönsä vakuutusturvaa. Nyt se on mahdollisimman kattava, sisältäen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen kuten myös sairauskuluvakuutuksen.

Fesconin sairauspoissaolojen määrä laski vuonna 2018 edellisestä vuodesta ja oli 5,5 % (6,7 %). Fesconissa jatkettiin hyvällä menestyksellä Varhaisen välittämisen mallin käyttöä yhdessä työterveyshuollon kanssa. Myös 2018 pidettiin vuosittaiset liikunnalliset TYKY-päivät eri yksiköissä. Vuoden aikana käynnistettiin myös Raahen ja Harjavallan tehtaiden valmistelu OHSAS 18000 sertifiointia varten.

Lujan sosiaalinen vastuu ulottuu myös kumppaniverkostoon

Luja kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kuluttajien oikeuksia ja noudattaa hyvää rakentamistapaa. Luja on tiiviissä vuorovaikutuksessa kaikkien niiden kanssa, joihin rakennetun ympäristön tuottaminen vaikuttaa. Luja kuuluu muun muassa seuraaviin kestävää rakentamista edistäviin yhdistyksiin: Rakennusteollisuus RT Oy, Rakennustuoteteollisuus RTT, Betoniteollisuus, Nolla Tapaturmaa –foorumi ja Finnish Green Building Council.

Luja edellyttää alihankkijoiltaan ja tavarantoimittajiltaan taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristöasioiden toteuttamista, ja valvonta toteutetaan hankintamenettelyn ja palvelusopimusten kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään talousrikollisuuden torjuntaan. Lujatalo haluaa osaltaan olla kitkemässä alalla esiintyvää vastuutonta toimintaa ja tukea reilua rakentamista. Yritys onkin siksi velvoittanut vuoden 2012 alusta alkaen, että sen aliurakoitsijat kuuluvat Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämään Tilaajavastuu.fi -palveluun.

Lujatalo-konserni on tukenut vuodesta 2012 lähtien Aseman Lapset ry:ta sekä Ensi- ja turvakotien liittoa, joita molempia tuettiin vuonna 2018 25.000 eurolla. Myös SOS-lapsikylä otettiin vuonna 2018 jälleen Lujan tuen kohteeksi muutaman vuoden tauon jälkeen vastaavansuuruisella summalla. Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on aikaansaada henkilökohtainen ja toimiva vuorovaikutus aikuisten ja nuorten välille. Ensi- ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä perheväkivaltaa. SOS-lapsikylä on lastensuojelun ja lapsiperheiden varhaisen tuen asiantuntija ja palvelujärjestelmän uudistaja, joka tekee jatkuvaa työtä haavoittavissa oloissa kasvavien lasten hyväksi Suomessa ja maailmalla.