X

Lujaa, vastuullista yritystoimintaa

Luja-yhtiöt haluaa perheyhtiönä varmistaa olemassaolonsa myös tuleville sukupolville noudattamalla kestävän liiketoiminnan periaatteita. Kestävän liiketoiminnan kulmakiviä ovat aito asiakaskeskeisyys sekä luotettavuus ja vastuullisuus. Olemme mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa vastuullisesti, avoimuus ja läpinäkyvyys lähtökohtanamme. Tavoittelemme taloudellista tulosta aina eettisin keinoin ja Lujia arvoja noudattaen. Teemme työtämme laadukkaasti ja kuuntelemme asiakkaitamme tarjoten heille aitoa lisäarvoa ja hyötyjä. Kuuntelemme myös muita sidosryhmiämme, pidämme huolta henkilöstöstämme ja toimimme ympäristöä säästäen sekä ilmastonmuutosta ehkäisten.

Luja-yhtiöt raportoi yritysvastuustaan perinteisesti kolmen näkökulman eli taloudellisen vastuun, ympäristövastuun sekä sosiaalisen vastuun kautta. Lujatalon nettisivuilta löytyy lisäksi täydennyksenä YK:n Agenda 2030 -ohjelman tavoitteisiin sidottu tarkastelukulma, joihin Lujatalo on määritellyt omalle toiminnalleen toimintakohtia ja niille tavoitteita.

Linkki Lujatalon vastuullisuussivulle

Luja-yhtiöiden yritysvastuuraportti 2019

Taloudellinen vastuu

Kannattavuus luo edellytykset yritysvastuun kantamiselle

”Asiakas on avainasemassa” on yksi Lujan arvoista (A). Se tarkoittaa sitä, että asiakaskeskeinen ajattelu ohjaa toimintaamme. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että Luja lunastaa lupauksensa ja yhteistyö sujuu saumattomasti. Lujatalo kehittää tuotteitaan ja palvelujaan kiinteässä yhteistyössä asiakaskuntansa kanssa mm. Lujariihi-yhteiskehittelymallin avulla. Lujabetoni puolestaan kehittää uusia betonirakentamisen ratkaisuja yhdessä strategisten asiakkaidensa kanssa. Vain kannattava ja kilpailukykyinen yritys voi pitkäjänteisesti kantaa vastuunsa sidosryhmiään ja yhteiskuntaa kohtaan; yrityksen terve tuloskehitys luo edellytykset riittävän sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun kantamiselle. Luja-yhtiöiden verokädenjälki oli Suomessa vuonna 2019 yhteensä 115 milj. €. Tämä tarkoittaa sitä rahasummaa, joka yrityksen toiminnasta siirtyy yhteiskunnalle erilaisten verojen ja sosiaaliturvamaksujen muodossa.

Lujan yhteiskunnallinen verokädenjälki 2019

Uusia tuotteita, ratkaisuja, asiakkuuksia ja hankkeita

U, eli Uudistamme ja kehitämme, on Lujan perusarvoja. Uudistamalla ja kehittämällä voidaan varmistaa Lujan kestävä kilpailukyky sekä kannattavuus pitkällä tähtäimellä. Se tarkoittaa jatkuvaa liiketoiminnan kehitystyötä sekä uusien ratkaisujen ja osaamisen hakemista asiakkaan sekä ympäristön parhaaksi. Luja-yhtiöissä panostettiin kehitystyöhön edellisiä vuosia enemmän, yhteensä 22 henkilötyövuotta (2018: 19). Luvussa on mukana myös auditointeihin käytetty työaika. Kehitystyön painopisteitä oli Lujatalossa uuden, ajanjakson 2020-2025 strategian luominen sekä erilaiset digitaaliseen rakentamiseen liittyvät kehitysprojektit, Lujabetonissa toiminnan laajentumisen tukeminen tuotekehityksellä sekä Suomen ensimmäisen CO2-kompensoidun valmisbetonin markkinoille tuonti.

Fesconilla tutkimus- ja kehitystyö painottui tuotteiden testaamiseen ja kehittämiseen. Fescon kehittää perinteisesti tuotteensa urakoitsijoiden mielipiteitä ja toivomuksia kuunnellen. Kehitystyön laajuus pysyi vuonna 2019 edellisen vuoden tasolla ja vastasi 5 henkilötyövuotta. Tuotekehityksen pääkohteita olivat vuonna 2019 edellisen vuoden tavoin tasoitteet, julkisivutuotteet ja erikoisbetonit. Fescon myös panostaa jatkuvasti ympäristöasioihin ja on mukana Sitran laatimalla kiinnostavimpien kiertotalousyritysten listalla.

Investointien määrä laski edellisestä vuodesta, kun Lujabetoni sai päätökseen suurimmat lisäkapasiteetin kasvattamiseen tähtäävät investointinsa vuoden 2018 aikana. Investoinnit olivat yhteensä 16,1 miljoonaa euroa (2018: 39 milj.euroa). Suurin investointiprojekti oli Järvenpään tehtaan muuttaminen Superlaatta-, ontelolaatta- ja seinätehtaaksi. Se valmistui kesällä 2019. Investoinnin kokonaisarvo ensimmäisessä vaiheessa oli lähes 20 M€. Muita merkittäviä investointeja oli Ouluun rakennettu uusi, erittäin suurikapasiteettinen valmisbetonitehdas sekä Pernajan paalutehtaan automaattilinja uudistaminen. Lisäksi Lujabetoni ja Fescon investoivat yhdessä Hausjärven kunnan alueella erittäin suureen kiviainesten ottoalueeseen Huhtainnummen Sora Oy:hyn. Muut Luja-yhtiöiden investoinnit koostuivat mm. tietojärjestelmiin tehtävistä investoinneista.

Lujatalon vuoden 2019 investoinnit olivat 2,1 miljoonaa euroa. Investoinnit koostuivat lähinnä työmaiden käyttöomaisuushankinnoista sekä tietojärjestelmiin tehdyistä investoinneista kuten RibiTWO:n 5D- projektinhallinta¬järjestelmästä. Uudella projektinhallintajärjestelmällä Lujatalo vauhdittaa omaa digiloikkaansa ja siirtyy asteittain iTWO-teknologian ja integroidun 5D BIM -järjestelmän käyttöön

Koko Luja-konserni toimii kolmen laatusertifikaatin alla

Toimintamme perusedellytys on, että asiakas saa meiltä tuotteet ja palvelut sovitun hintaisina, laatuisina ja aikataulun mukaisesti. Seuraammekin asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme saadun palautteen pohjalta. Sekä Lujatalon, Lujabetonin että Fesconin laatujärjestelmillä on ISO 9001 -sertifiointi. Kaikilla kolmella yhtiöllä on lisäksi valtakunnallinen OHSAS 18001 –työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän sertifikaatti sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmien sertifikaatit.

LujabetoniLujatalo ja Fescon toimintajärjestelmät PDF-muodossa.

Ympäristövastuu

Ympäristöstä huolehtiminen yritysvastuullisuutta

Ympäristöstä huolehtiminen on keskeinen osa yritysvastuullisuutta. Yhtenä Suomen suurimmista rakennusalan konserneista Luja voi vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseen. Viimeisimpien laskelmien mukaan rakennettu ympäristö vastaa hieman alle 40%:sta koko Suomen energiankäytöstä ja kasvihuonepäästöistä. Rakennus- ja purkutoiminta puolestaan muodostaa noin kolmasosan Suomessa syntyneiden jätteiden kokonaismäärästä. Luja haluaakin olla aktiivisesti rakentamassa entistä kestävämpää yhteiskuntaa – nyt jo yli 65 vuoden kokemuksella. Edellytämme samaa myös käyttämiltämme aliurakoitsijoilta ja tavarantoimittajilta. Asiakkaan saaman tuotteen loppulaatu edellyttää kaikkien osapuolten yhteistä sitoutumista laatuajatteluun ja ympäristöarvoihin.

Luja kantaa vastuuta toimintansa ympäristövaikutuksista suojelemalla ympäristöä, minimoimalla toimintansa ympäristökuormituksen ja säästämällä luonnonvaroja. Nämä ovat Luja-yhtiöiden sertifioimissa ISO 14001 –ympäristöjärjestelmissä mainittuja ympäristöpäämääriä. Ympäristöjärjestelmä varmistaa, että Lujan toiminta täyttää lakisääteiset ja viranomaisvaatimukset sekä myös toiminnan jatkuvan parantamisen. Järjestelmät ovat tuoneet ympäristöasiat osaksi jokapäiväistä lujalaista päätöksentekoa ja käytännön toimintaa. Lujan kaikilla Suomen tehtailla on voimassa oleva ympäristölupa. Ensimmäiset Lujabetonin tehtaat siirtyivät ympäristölupansa osalta uuden lakisääteisen rekisteröintimenettelyn piiriin vuoden 2019 aikana. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä toimitaan maakohtaisten lupien puitteissa Lujabetonin toimintaperiaatteita noudattaen.

Ympäristö- ja turvallisuuspäämäärien sekä -tavoitteiden toteutumista valvotaan menestysmittari- eli Balanced Scorecard –seurannalla sekä ulkoisilla ja sisäisillä auditoinneilla. Tulosten pohjalta kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja tarjoamme asiakkaillemme yhä parempia, kestävän kehityksen ratkaisuja. Osa ympäristövaikutuksista tapahtuu väistämättä, mutta osa on vältettävissä. Esimerkiksi jätettä syntyy aina jonkin verran, mutta sen määrään voidaan vaikuttaa ja vaikutuksia voidaan lieventää käsittelemällä jätettä oikein.

Luja-yhtiöissä yhtiöissä tarkkaillaan energiankäyttöä, mitataan hiilidioksidipäästöjä, suositaan vähäpäästöisiä materiaaleja ja pyritään vähentämään omaa hiilijalanjälkeä kaikin keinoin. Energiankäytön tehostaminen, jätekuormituksen vähentäminen ja kasvihuonekaasu päästöjen leikkaaminen ovatkin siksi Lujan pysyvällä agendalla. Vuonna 2019 Luja-yhtiöissä ei tapahtunut yhtään vakavaa ympäristövahinkoa.

Jätteet, energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt

Lujatalolla on kehitetty pitkän kehitystyön tuloksena vihreän työmaan kriteerit. Vihreällä työmaalla on huomioitu energiankulutuksen minimointi, materiaalitehokkuus sekä ympäristöriskien hallinta. Kriteerit ovat osa Lujatalon ympäristötavoitteita. Lujatalon tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vähintään puolet työmaista olisi Vihreitä työmaita. Lujatalo tekee ympäristöauditoinnin kaikille työmailleen.

Lujatalolla tehdään kiertotalouden edistämistä tukevia toimia työmaiden jätemäärän pienentämiseksi ja lajittelun kasvattamiseksi. Lujatalon kokonaisjätemäärät saatiin laskemaan vuonna 2019 edellisestä vuodesta ja ne olivat yhteensä 11 672 tonnia (2018: 13 114 tonnia), vaikka rakentamisen volyymi kasvoikin. Jätemäärän hiilijalanjälki oli jätehuoltokumppanimme L&T:n Greenhouse Gas Protocol –laskentastandardin mukaan 176,3 tonnia (2018: 195,9 tonnia). Jätemäärien lajitteluprosentti pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 24%. Jätteiden hyötykäyttö-% kuitenkin kasvoi ja oli 40% (2018: 90%). Jätteiden hyötykäyttöaste tarkoittaa sitä, että kaikki muu työmailla syntynyt jäte (paitsi purkujäte) poltettiin energiaksi, jalostettiin uusiokäyttöön tai kierrätettiin muuhun käyttöön. Jätekustannukset pysyivät kokonaisuudessaan vuonna 2019 edellisen vuoden tasolla ja olivat 0,33 % liikevaihdosta.

Työmaiden sähkökulutus laski vuonna 2019 Lujatalon työmailla hieman ja oli yhteensä 8612 Mwh (2018: 8752 Mwh). Työmaiden energiankulutusta vähennetään mm. uuden kaluston ja energiankulutuksen seurannan avulla. Syntyneet päästöt sähkön osalta kompensoidaan tuulivoiman avulla. Lujatalo ostaa tuulivoimalla tuotetun sähkön alkuperätakuita 100%:lle yhteisen sopimuksen piiriin kuuluvien työmaiden käyttämästä sähköstä. Vuonna 2019 yli 90 % Lujatalon työmaista oli mukana kilpailutetussa sopimuksessa. Sopimukseen kuulumisella säästettiin noin 25 % työmailla käytetyn sähkön kustannuksista. Kalustokeskusten kalustona käytetään energiatehokkaita valaistusratkaisuja, vähäenergisiä työkoneita sekä ECO- työmaatiloja.

Muita Lujatalon ympäristövastuullisuuteen liittyviä toimenpiteitä olivat vuonna 2019 osallistuminen Ympäristöministeriön Muovitiekartta-projektiin sekä Rakennustieto Oy:n RT tuotetiedon kehittämiseen sekä RT ry:n Ympäristö- ja energiatyöryhmän toimintaan. Lujatalo on myös Green Building Council Finlandin jäsen.

Lujabetoni haluaa olla aktiivinen toimija hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävässä työssä

Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo haastoi Betoni-lehden pääkirjoituksessaan koko betonialan arvoketjun ja erityisesti sementtiteollisuuden mukaan innovaatiotalkoisiin. “Puolitetaan kymmenessä vuodessa hiilidioksidipäästöt betonirakentamisessa ja nollataan ne kahdessakymmenessä vuodessa. Meidän on koko toimialana pakko olla mukana ilmastovastuuta kantamassa tai muuten meidät pakotetaan siihen regulaation keinoin pitkällä tähtäimellä. Parempi ottaa itse vastuu tulevaisuudestaan.”, kehotti Mikko Isotalo kirjoituksessaan.

Vuoden 2019 tuotantomääriin suhteutettu energiankulutus nousi Lujabetonissa edellisestä vuodesta ja oli 255 MJ/valm betonim3 (246 MJ/valm betonim3). Kasvu johtui Lujabetonin uusien tehtaiden ja tuotantokapasiteetin ylösajoon liittyvästä tuotannon hukasta sekä myös Järvenpään megatehtaan kiinteistön suuresta energiankulutuksesta suhteessa tuotantomääriin. Myös jätekustannukset kasvoivat osittain samasta syystä ja olivat vuonna 2019 0,91 % (2018: 0,89%) liikevaihdosta.

Vuonna 2019 Lujabetoni toi markkinoille ensimmäisenä Euroopassa sertifioidusti päästökompensoidun valmisbetonin. Betonin CO2-päästöt aiheutuvat pääasiassa sementin valmistuksesta. Pieneltä osin päästöjä tulee betonin valmistuksessa ja kuljetuksessa käytettävästä energiasta, mutta sementin CO2-päästö on määräävässä osassa koko valmisbetonin päästöistä. Laskennalliset CO2-päästöt ovat Suomessa noin 0,20-0,35 tonnia hiilidioksidia per kuutiometri valettua ja tiivistettyä valmisbetonia. Lujabetoni on varmistanut, että jokainen betoniresepti, vuodenaikojen vaihtelu sekä kuljetusmatkojen eroavuus tulevat varmasti kompensoiduksi ja on päättänyt kompensoitavan hiilidioksidin määräksi 0,50 tonnia hiilidioksidia per kuutiometri toimitettua valmisbetonia. Kompensointi on näin ollen 1,4-2,5 –kertainen todellisiin päästöihin nähden. Yhteistyökumppaniksi päästökompensaatiossa valikoitui Nordic Offset Oy, joka on ensimmäinen kotimainen toimija, joka tarjoaa yrityksille ja yhteisöille mahdollisuuden kompensoida hiilijalanjälkensä sertifioiduilla päästövähennyksillä tai pysyvillä hiilinielujen lisäyksillä.

Sertifioidusti hiilineutraalia valmisbetonia

Lujabetonin ympäristöjärjestelmän arviointia täydentää vuosittainen sisäisiin auditointeihin perustuva tehdastoimintakilpailu, jossa ympäristöasioiden painoarvo on suuri. Vuoden 2019 tehdastoimintakilpailun voittaja oli Joensuun betonituote- ja valmisbetonitehdas! Tehtaan auditointitulos kruunattiin pistein 90 %.

Maa-ainesten otto on Fesconin merkittävin ympäristöön vaikuttava toiminta

Fescon hankkii tuotannossa tarvitsemansa hiekan sekä omistamiltaan maa-ainesalueilta että ostohiekkana. Olennaisimmat ympäristökustannukset liittyvät maisemointiin ja sivutuotteiden käsittelyyn. Fescon investoi vuonna 2019 tuotannon tehokkuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa myös energiatehokkuuden kehittämistä. Fesconin tehtaiden kokonaisenergiankulutus sekä -hiilidioksidipäästöt kuitenkin kasvoivat hieman vuonna 2019 edellisestä vuodesta edellisen vuonna hankitun hiekkaliiketoiminnan ja uuden tehtaan ylösajon myötä. Hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 3 533 199 CO2 kg (3 511 631 CO2 kg). Tuotantomääriin nähden CO2 päästöt kuitenkin laskivat. Keskimääräinen energiankulutus väheni hieman ja oli 374 MJ/valm m3 (2018: 383 MJ/valm m3). Fesconin tehtaiden jätekustannusten osuus liikevaihdosta puolestaan nousi ja oli 0,71 % (2018: 0,58 %).

Luja luuta laikaisi maailman ympäristöpäivänä

Luja-yhtiöiden yhteistä siivouspäivää vietettiin perinteiseen tapaan maailman ympäristöpäivänä 5.6.2019. Lujatalon puolella siivouspäivänä siivottiin toimistoja, varikkoja ja työmaita. Fesconilla ja Lujabetonissa siivottiin puolestaan toimistojen lisäksi kaikki tuotantotilat. Tilojen siisteydestä huolehtiminen parantaa työskentelytehokkuuden lisäksi työturvallisuutta. Pölyn hallinnan avulla parannetaan puolestaan työntekijöiden hengitysilman laatua.

Lujan toimintajärjestelmät

Lujabetoni

Fescon

Sosiaalinen vastuu

Vastuu omasta henkilöstöstä on Lujan keskeisin sosiaalisen vastuun osa-alue.

Osaava ja yritykseen sitoutunut henkilöstö on yksi Lujan tärkeimpiä menestystekijöitä. Liikevoitto ja sosiaalinen vastuu eivät ole Lujan liiketoiminnassa toistensa vastakohtia; Hyvä työyhteisö ja -ilmapiiri motivoi ja kannustaa henkilöstöä sekä tukee yhtiömme kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista ”johtaminen on osallistuvaa” (J) –arvomme mukaisesti. Perheyhtiönä haluamme erityisesti kantaa vastuuta henkilöstön hyvinvoinnista pitkäjänteisesti. Vuosittainen henkilöstöpalaute kertoo, kuinka henkilöstöpolitiikassa on onnistuttu ja missä asioissa on parantamisen varaa.

Lujan sosiaalinen vastuu ei rajoitu ainoastaan henkilöstöön, vaan ulottuu kaikkiin sen sidosryhmiin. Tärkeimmiksi sidosryhmiksi sosiaalisen vastuun kannalta Luja-yhtiöissä on määritelty oman henkilöstön lisäksi asiakkaat, alihankkijat ja yhteistyökumppanit, alan oppilaitokset, viranomaiset sekä yhtiön toimipaikkoja ympäröivien yhteisöjen ihmiset. Tärkeimmät yhtiön sosiaalisen vastuun osa-alueet ovat oman henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus, osaamisen kehittäminen, yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan ihmisten kanssa, vastuullinen hankinta sekä Lujien tuotteiden ja ratkaisujen turvallisuus niiden käyttäjille. Muita sosiaalisen vastuun kulmakiviä ovat ihmis- ja työoikeuksia saumattomasti kunnioittavat henkilöstökäytännöt sekä aktiivinen vuoropuhelu eri ulkoisten sidosryhmien kanssa.

Suomen kansantaloudessa rakennusalalla on merkittävä rooli, sillä ala työllistää noin 260 000 työntekijää, mikä vastaa liki 18 prosenttia koko yrityssektorin työllisyydestä. Vuonna 2019 alan yritykset tuottivat arvonlisää yli 14 miljardia euroa, mikä on yli 17 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten arvonlisästä. Rakennusalan merkitys kansantaloudessa on 2000-luvulla vain kasvanut ja samalla alan työvoimantarve on lisääntynyt voimakkaasti. Suurin tuotantoa rajoittava tekijä oli myös vuonna 2019 ammattitaitoisen työvoiman saatavuus.

Luja-yhtiöiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi ja oli vuonna 2019 yhteensä 1695 henkeä (1568). Kasvu johtui erityisesti Lujabetonin laajentuneesta tuotannosta, erityisesti Järvenpään uuden megatehtaan ylösajosta sekä Lujatalon uusista alueyksiköistä (Lounas-Suomi ja Keski-Suomi). Lujabetonin henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti jo viidettä vuotta peräkkäin ja oli 846 henkilöä (2018: 755). Myös Lujatalon henkilöstömäärä kasvoi jo kolmatta vuotta ja oli keskimäärin 777 henkilöä (2018: 737). Erityisesti lisääntyi työmaahenkilöiden määrä. Fesconin henkilöstömäärä puolestaan laski hieman ja oli 72 henkeä (2018: 76).

Lujan henkilöstökuvaajat

Lujan henkilöstö on ollut sangen pysyvää. Lujatalossa keskimääräinen työsuhteen pituus oli vuonna 7,9 vuotta, Fesconilla 10,2 ja Lujabetonilla 9,2 vuotta. Naisten osuus henkilöstöstä kasvoi taas hieman ja oli kaikkien Luja-yhtiöiden painotettuna keskiarvona 9,6 % (2018:9,1 %). Luku on rakennusalalle tyypillistä tasoa.

Lujien osaajien valmennus- ja koulutustyö

Lujatalon koulutuksissa painotettiin vuonna 2019 edellisen vuoden tapaan digitalisaation ja digitaalisen rakentamisen tietämyksen ja osaamisen lisäämiseen, sekä näihin liittyvien työkalujen kouluttamiseen (esim. Rip iTWO-tietomallinnuskoulutukset). Muilta osin koulutuksen pääpainopiste oli vuoden aikana yhtiön uusien toimintatapojen, työkalujen ja menetelmien käytön varmistamisessa. Tutustu Lujataloon- päiviä pidettiin uusille Lujalaisille sekä keväällä että syksyllä. Työpäällikköpäivät pidettiin keväällä ja uutena pidettiin syksyllä vastaaville työnjohtajille suunnatut koulutuspäivät. Lisäksi pidettiin erilaisia ammattitaidon ylläpitoon ja lisäämiseen kohdistuvia koulutuksia joko itse järjestäen tai ostopalveluina. Vuoden 2019 aikana valmisteltiin lisäksi Lujan omat koulutuspolut, jonka yhtenä osana on Lujatalon oma esimieskoulutus.

Lujabetonin koulutus- ja valmennusvuosi jakautui kolmeen pääkokonaisuuteen – 1000 johtajaa ohjelman toteutukseen, työturvallisuuskoulutuksiin ja erilaisten pätevyyksien ylläpitoon. Jokainen lujabetonilainen osallistui vähintäänkin johonkin näistä koulutuskokonaisuuksista. Monet useampaankin, esimerkiksi 1000 johtajaa ohjelmaan osallistui yli 150 henkilöä eri organisaatiotasoilta.

Fesconissa koulutuksen pääpaino oli vuonna 2019 edellisen vuoden hyvien kokemusten johdosta edelleen henkilökohtaisessa esimiesvalmennuksessa. Lisäksi on pidetty huolta EA- ja työturvallisuuskoulutuksesta.

Työilmapiiri kehittyi jälleen myönteisesti

Hyvä työilmapiiri motivoi ja kannustaa henkilöstöä sekä tukee yhtiömme kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista ”Johtaminen on osallistuvaa” (J) –arvomme mukaisesti. Perheyhtiönä Luja haluaa kantaa vastuuta henkilöstön hyvinvoinnista pitkäjänteisesti. Vuosittainen henkilöstöpalaute kertoo, kuinka henkilöstöpolitiikassa on onnistuttu ja missä asioissa on parantamisen varaa.

Lujabetonin henkilöstötutka toteutettiin perinteiseen tapaan huhtikuussa 2019. Vastausprosentti oli jälleen korkealla tasolla, huikeat 81 %. Henkilöstötutkan tulokset pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuotena, kokonaistulos oli 3,87. Tulostaso on alallemme vähintäänkin hyvä. Erityistä iloa tuloksissa aiheutui työilmapiirin, keskinäisen avunannon sekä välittämisen kokemuksen myönteisestä kehityksestä. Parantamista kaivataan selkeästi työntekijöiden perinteisissä kehityskeskusteluissa, joista Lujabetoni ei aio luopua, vaan ptulee kehittämään niitä edelleen. Tulokset käytiin läpi tehtaittain koko henkilöstön kanssa ja järjestetyissä workshopeissa valittiin kehityskohteet seuraavalle vuodelle.

Lujatalon henkilöstötutka 2019 toteutettiin elo-syyskuun vaihteessa. Vastausprosentti oli todella hyvä 88 %. Edellisvuoteen verrattuna vastausmäärässä oli vahvaa nousua (2018: 82 %). Kokonaistulos oli 3.92 eli hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna. Kyselyssä oli uutena tällä kertaa kattomittarit. Niissä verrattiin Lujataloa muihin suomalaisiin yrityksiin. Lujatalo oli vertailussa Suomen huippua osioissa Lujatalo työnantajana, yrityksen johdon toiminta ja oman työn sisältö. Muissa mittareissa Lujatalo oli myös selvästi keskitason yläpuolella.

Eri yksiköiden ja esimiesten tuloksien välillä on edelleen hajontaa. Tulosten valossa eniten parantamisen tarvetta on asiakastyössä. Tulokset käytiin läpi kussakin yksikössä sopien myös ao. yksikköön tuloksista kehityskohteet ja niiden käsittely ja seuranta.

Fesconin henkilöstötutkimus toteutettiin marraskuussa 2019 ja vastausprosentti oli edellisen vuoden tapaan hienosti 84%. Kokonaistulos oli 3,89, missä nousua edelliseen vuoteen oli 0,11. Suurinta nousu oli Hausjärven tehtaiden osalta. Kokonaismielikuva Fesconista on erittäin positiivinen, kun työntekijöiltä kysyttiin sanallista kuvausta yrityksestä. Erityisesti sanat hyvä, luotettava ja reilu nousivat kuvauksissa esiin. Tulevaisuudessa parannettavaa löytyy edelleen esimiestyöskentelyn ja fyysisen työympäristön parantamisen puolelta.

Lujan henkilöstötutkimuksen tuloksia 2019

Tavoitteena turvallinen työpaikka

Turvallisuuden parantaminen on koko rakennusalan yhteinen kehityshaaste, joka vaikuttaa merkittävästi myös alan vetovoimaisuuteen työnantajana. Lujan sosiaalisessa vastuussa on korostunut jo vuosia työturvallisuuteen panostaminen sekä ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Työturvallisuusasiat ovat keskeinen asia työntekijöiden perehdytystä. Myös kaikki Lujan kesätyöntekijät kävivät perehdytystilaisuudet, jossa työturvallisuusasiat olivat keskeisessä roolissa.

Lujatalon tapaturmataajuustavoite päivitettiin arvoon <8.5 tt/Mh, mutta pidemmän aikavälin tavoitteena on edelleen ”Rakennuteollisuudessa nolla tapaturmaa 2020”. Tapaturmien ilmoittamis- ja tutkintamenettelyä kehitettiin vuonna 2019 entistä kattavammaksi. Turvallisuushavaintojen ilmoittamismenettelyä (off line-yhteensopivat sovellukset) kehitettiin vastaamaan haastavia työmaaympäristöjä. Työmaita palkittiin tapaturmattomuudesta sekä kakkukahvituksilla että lounailla. Myös työmaahenkilöstön palkitseminen 500€ palkkiolla tapaturmattomalla työmaalla työskentelystä jatkui. Lopputuloksena oli vuonna 2019 2019 Lujatalon toimintahistorian paras tapaturmataajuus: 13.3 tt/Mh. Työmatkatapaturmia tapahtui myös ennätysvähän ja myös polkupyörien nastarengaskampanja jatkui. Menestystä saavutettiin RT:n työturvallisuuskilpailuissa mm. Itä-Suomessa.

Lujabetonin tapaturmataajuus nousi 4,5-yksikköä edellisvuoteen verrattuna. Syyskuussa 2019 aloitetun Työturvallisuuden Tahdinmuutoksen vaikutus ei vielä näkynyt taajuudessa. Viitteitä positiivisiin muutoksiin työturvallisuuden osalta oli kuitenkin jo havaittavissa mm. tapaturmista aiheutuneiden poissaolojen suotuisalla kehityksellä. Tärkein yksittäinen kehityskohde oli tehtaiden järjestyksen vakiointi ja siisteyden ylläpito. Nolla- tapaturmaa tavoitteen saavuttivat Joensuun, Vieremän, Varkauden, Oulun ja Hämeenlinnan runko- sekä ontelolaattatehtaat sekä lähes kaikki valmisbetoniyksiköt.

Fesconin tapaturmataajuus nousi vuosia jatkuneesta 0-taajuudesta, kun Harjavallan tehtaalla sattui yksi nilkannyrjähdys. Vuonna 2019 Harjavallan ja Raahen työturvallisuusasioiden parissa tehtiin paljon töitä, kun tehtaat liitettiin OHSAS 18000 järjestelmään. Hausjärven ja Haukiputaan kuivatuotetehtailla tuli tammikuussa 2020 täyteen 6 vuotta ilman tapaturmia.

Työhyvinvointia edistettiin Luja-yhtiöissä entisten vuosien tapaan.

Tyhy -toimintaa harjoitettiin Luja-yhtiöissä laajasti virkistysmäärärahoin tuetun Lujatiimi-toiminnan kautta. Lujatiimien tarjontaan vuonna 2018 kuului mm. kalastus- ja ammuntakisoja, eri yksiköiden välisiä turnauksia sekä kulttuurin osalta elokuvia, konsertteja, jääkiekkoa ja teatteria. Perinteisesti lujatiimit tukivat myös omaehtoista liikuntaa esimerkiksi kuntosaleilla ja uimahalleissa. Myös liikunta- ja kulttuuriseteleitä oli jaossa omaehtoiseen virkistäytymiseen. Lisäksi konsernissa jatkettiin myös varhaisen välittämisen toimintamallin toteuttamista ja jalkauttamista henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin tueksi sekä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Lujatalon sairauspoissaolojen määrä pieneni edellisvuoden erinomaiselta tasolta edelleen tasolle 3,0 % työajasta (2018: 3,3 %). Tähän päästiin jatkamalla Lujatalon vahvaa panostusta ennakoivaan työkyvyttömyyden uhkien ja kustannusten minimointiin. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien ja fyysisesti raskasta työtä tekevien henkilöiden ohjaaminen ajoissa ammatillisen kuntoutuksen prosesseihin ja välttyminen pitkiltä flunssa-aalloilta edesauttoivat näin hyvään tulokseen pääsemisessä.

Vuonna 2018 Lujatalossa käyttöön otettua työhyvinvointipäällikön toteuttamaa ja koordinoimaa työnohjausta jatkettiin ja laajennettiin. Henkisen jaksamisen tukitoimet on otettu aiempaa laajempaan käyttöön niin yksilöiden kuin isojen työmaidenkin kohdalla. Työnohjausten lisäksi on hyödynnetty Lujariihiä ja Firstbeat-mittauksia sekä muita yksilöllisiä toimia työhyvinvoinnin tukemiseksi. Lisäksi ammatillista kuntoutusta eläkevakuutusyhtiöiden kautta on hyödynnetty aktiivisesti ja eläkeriskien määrää onkin saatu pienennettyä huimasti.

Lujabetonin sairauspoissaoloissa pysyttiin hyvällä 5,1 %:n (2018: 4,7 %) tasolla. Yhtiö piti voimassa koko henkilöstöä koskevan työkykyvakuutuksen, joka tarjoaa henkilöstölleen mittavan terveydenhoidon vakuutuksien muodossa – ne kattavat mm. kaiken erikoissairaanhoidon sekä vapaa-ajan tapaturmissa että normaaleissa sairastumistapauksissa.

Lujabetoni on menestynyt erinomaisesti erityisesti pitkäaikaisen työkyvyn hallinnassa – alalla, joka on ETK:n mukaan 4. raskain ala Suomessa. Lujabetonilta eläköidytään huomattavasti keskiarvoista myöhemmin ja työkyvyttömyyseläköitymistä mittaava maksuluokka oli Lujabetonilla tasolla 1, eli parhaalla mahdollisella. Vuoden 2019 aikana Lujabetonissa tehtiin runsaasti erilaisia terveystarkastuksia ja ennaltaehkäiseviä toimia, pääasiassa Järvenpään tehtaan ylös ajosta ja runsaista uusrekrytoinneista johtuen.

Fesconin sairauspoissaolojen määrä laski vuonna 2019 edellisestä vuodesta ja oli 4,7 % (2018: 6,6 %). Fesconissa jatkettiin hyvällä menestyksellä Varhaisen välittämisen mallin käyttöä yhdessä työterveyshuollon kanssa. Myös 2019 pidettiin vuosittaiset liikunnalliset TYKY-päivät eri yksiköissä. Vuoden aikana käynnistettiin myös Raahen ja Harjavallan tehtaiden valmistelu OHSAS 18000 sertifiointia varten.

Lujan sosiaalinen vastuu ulottuu myös kumppaniverkostoon

Luja kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kuluttajien oikeuksia ja noudattaa hyvää rakentamistapaa. Luja on tiiviissä vuorovaikutuksessa kaikkien niiden kanssa, joihin rakennetun ympäristön tuottaminen vaikuttaa. Luja kuuluu muun muassa seuraaviin kestävää rakentamista edistäviin yhdistyksiin: Rakennusteollisuus RT Oy, Rakennustuoteteollisuus RTT, Betoniteollisuus, Nolla Tapaturmaa –foorumi ja Finnish Green Building Council.

Luja edellyttää alihankkijoiltaan ja tavarantoimittajiltaan taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristöasioiden toteuttamista, ja valvonta toteutetaan hankintamenettelyn ja palvelusopimusten kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään talousrikollisuuden torjuntaan. Lujatalo haluaa osaltaan olla kitkemässä alalla esiintyvää vastuutonta toimintaa ja tukea reilua rakentamista. Yritys onkin siksi velvoittanut vuoden 2012 alusta alkaen, että sen aliurakoitsijat kuuluvat Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämään Tilaajavastuu.fi -palveluun.

Luja on tukenut vuodesta 2012 lähtien Aseman Lapset ry:ta sekä Ensi- ja turvakotien liittoa, joita molempia tuettiin vuonna 2018 25.000 eurolla. Myös SOS-lapsikylä otettiin vuonna 2018 jälleen Lujan tuen kohteeksi muutaman vuoden tauon jälkeen vastaavansuuruisella summalla. Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on aikaansaada henkilökohtainen ja toimiva vuorovaikutus aikuisten ja nuorten välille. Ensi- ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä perheväkivaltaa. SOS-lapsikylä on lastensuojelun ja lapsiperheiden varhaisen tuen asiantuntija ja palvelujärjestelmän uudistaja, joka tekee jatkuvaa työtä haavoittavissa oloissa kasvavien lasten hyväksi Suomessa ja maailmalla.