Lujaa, vastuullista yritystoimintaa

Kannattavuus luo edellytykset yritysvastuun kantamiselle

”Asiakas on avainasemassa” on yksi Lujan arvoista (A). Se tarkoittaa sitä, että asiakaskeskeinen ajattelu ohjaa toimintaamme. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että Luja lunastaa lupauksensa ja yhteistyö sujuu saumattomasti. Lujatalo kehittää tuotteitaan ja palvelujaan kiinteässä yhteistyössä asiakaskuntansa kanssa mm. Lujariihi-yhteiskehittelymallin avulla. Lujabetoni puolestaan kehittää uusia betonirakentamisen ratkaisuja yhdessä strategisten asiakkaidensa kanssa. Vain kannattava ja kilpailukykyinen yritys voi pitkäjänteisesti kantaa vastuunsa sidosryhmiään ja yhteiskuntaa kohtaan; yrityksen terve tuloskehitys luo edellytykset riittävän sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun kantamiselle.

U, eli Uudistamme ja kehitämme, on Lujan perusarvoja. Uudistamalla ja kehittämällä voidaan varmistaa Lujan kestävä kilpailukyky sekä kannattavuus pitkällä tähtäimellä. Se tarkoittaa jatkuvaa liiketoiminnan kehitystyötä sekä uusien ratkaisujen ja osaamisen hakemista asiakkaan sekä ympäristön parhaaksi. Luja-yhtiöissä panostettiin kehitystyöhön edellisiä vuosia enemmän, yhteensä 24 henkilötyövuotta (2019: 21). Luvussa on mukana myös auditointeihin käytetty työaika. Kehitystyön painopisteitä oli Lujatalossa uuden, ajanjakson 2020-2025 strategian luominen sekä erilaiset digitaaliseen rakentamiseen liittyvät kehitysprojektit.

Lujabetonissa puolestaan toiminnan laajentumisen tukeminen tuotekehityksellä. Markkinoille tuotiin Luja-Superkylpyhuone, jossa Luja-Superlaatan päälle on jo tehtaalla yhdistetty täysin valmiiksi varusteltu kylpyhuonemoduuli. Lisäksi kehitettiin ja tuotiin markkinoille Luja-Superlaattaan integroitu parvekelaatta. Yhteistyössä Firan kanssa kehittitettiin puolestaan välipohjan, kylpyhuoneen ja talotekniikan integroiva kokonaisratkaisu. Lujabetonissa haettiin myös aktiivisesti keinoja vähentää CO2-päästöjä. Edellisenä vuonna lanseerattu CO2-kompensoitu valmisbetoni sai nyt jatkoa CO2-kompensoiduista elementeistä. Kokonaisuudessaan kehitystoiminnan laajuus oli noin 7 henkilötyövuotta.

Fesconilla tutkimus- ja kehitystyö painottui tuotteiden testaamiseen ja kehittämiseen. Fescon kehittää perinteisesti tuotteensa urakoitsijoiden mielipiteitä ja toivomuksia kuunnellen. Kehitystyön laajuus kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta ja vastasi 7 henkilötyövuotta (2019: 5). Tuotekehityksen pääkohteita olivat vuonna 2020 edellisen vuoden tavoin tasoitteet, julkisivutuotteet ja erikoisbetonit. Fescon myös panostaa jatkuvasti ympäristöasioihin ja on mukana Sitran laatimalla kiinnostavimpien kiertotalousyritysten listalla.

Lujatalon 2020 investoinnit olivat 8,8 miljoonaa euroa. Investoinnitkoostuivat pääosin tietojärjestelmiin tehtävistä investoinneista kuten panostuksistadigitaalisen rakentamisen kehittämiseen. Lisäksi Lujatalon investointeihin sisältyi finanssisijoituksena 790.000 kappaletta Consti Yhtiöt Oyj:n osakkeita. Lujabetonin kokonaisinvestoinnit olivat 6,7 miljoonaa euroa. Suurin investointi vuoden 2020 aikana oli uusi suurkapasiteettinen paalutehdas Kärsämäelle. Lisäksi Loimaalle investointiin myös uusi paalutehdas. Lujabetonin uusin tehdasinvestointi, Kuopion valmisbetonitehdas, käynnistyi vuoden 2020 aikana ja on nyt täydessä valmiudessa palvelemaan Itä-Suomen valmisbetoniasiakaskuntaa. Lisäksi toteutettiin suuri määrä olemassa olevien tehtaiden parannus- ja kehitysinvestointeja.

Koko Luja-konserni toimii kolmen laatusertifikaatin alla

Toimintamme perusedellytys on, että asiakas saa meiltä tuotteet ja palvelut sovitun hintaisina, laatuisina ja aikataulun mukaisesti. Seuraammekin asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme saadun palautteen pohjalta. Sekä Lujatalon, Lujabetonin että Fesconin laatujärjestelmillä on ISO 9001 -sertifiointi. Kaikilla kolmella yhtiöllä on lisäksi valtakunnallinen OHSAS 18001 –työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän sertifikaatti sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmien sertifikaatit.

Lujabetoni, Lujatalo ja Fescon toimintajärjestelmät PDF-muodossa.

• Lujat arvot ja etiikka (pdf)

Ympäristöstä huolehtiminen yritysvastuullisuutta

Ympäristöstä huolehtiminen on keskeinen osa yritysvastuullisuutta. Yhtenä Suomen suurimmista rakennusalan konserneista Luja voi vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseen. Viimeisimpien laskelmien mukaan rakennettu ympäristö vastaa hieman alle 40%:sta koko Suomen energiankäytöstä ja kasvihuonepäästöistä. Rakennus- ja purkutoiminta puolestaan muodostaa noin kolmasosan Suomessa syntyneiden jätteiden kokonaismäärästä. Luja haluaakin olla aktiivisesti rakentamassa entistä kestävämpää yhteiskuntaa – nyt jo yli 65 vuoden kokemuksella. Edellytämme samaa myös käyttämiltämme aliurakoitsijoilta ja tavarantoimittajilta. Asiakkaan saaman tuotteen loppulaatu edellyttää kaikkien osapuolten yhteistä sitoutumista laatuajatteluun ja ympäristöarvoihin.

Luja kantaa vastuuta toimintansa ympäristövaikutuksista suojelemalla ympäristöä, minimoimalla toimintansa ympäristökuormituksen ja säästämällä luonnonvaroja. Nämä ovat Luja-yhtiöiden sertifioimissa ISO 14001 –ympäristöjärjestelmissä mainittuja ympäristöpäämääriä. Ympäristöjärjestelmä varmistaa, että Lujan toiminta täyttää lakisääteiset ja viranomaisvaatimukset sekä myös toiminnan jatkuvan parantamisen. Järjestelmät ovat tuoneet ympäristöasiat osaksi jokapäiväistä lujalaista päätöksentekoa ja käytännön toimintaa. Lujan kaikilla Suomen tehtailla on voimassa oleva ympäristölupa. Ensimmäiset Lujabetonin tehtaat siirtyivät ympäristölupansa osalta uuden lakisääteisen rekisteröintimenettelyn piiriin vuoden 2019 aikana. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä toimitaan maakohtaisten lupien puitteissa Lujabetonin toimintaperiaatteita noudattaen.

Ympäristö- ja turvallisuuspäämäärien sekä -tavoitteiden toteutumista valvotaan menestysmittari- eli Balanced Scorecard –seurannalla sekä ulkoisilla ja sisäisillä auditoinneilla. Tulosten pohjalta kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja tarjoamme asiakkaillemme yhä parempia, kestävän kehityksen ratkaisuja. Osa ympäristövaikutuksista tapahtuu väistämättä, mutta osa on vältettävissä. Esimerkiksi jätettä syntyy aina jonkin verran, mutta sen määrään voidaan vaikuttaa ja vaikutuksia voidaan lieventää käsittelemällä jätettä oikein.

Luja-yhtiöissä yhtiöissä tarkkaillaan energiankäyttöä, mitataan hiilidioksidipäästöjä, suositaan vähäpäästöisiä materiaaleja ja pyritään vähentämään omaa hiilijalanjälkeä kaikin keinoin. Energiankäytön tehostaminen, jätekuormituksen vähentäminen ja kasvihuonekaasu päästöjen leikkaaminen ovatkin siksi Lujan pysyvällä agendalla. Vuonna 2020 Luja-yhtiöissä ei tapahtunut yhtään vakavaa ympäristövahinkoa.

Jätteet, energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt

Lujatalossa ympäristövastuun osalta tärkeimpiä painopistealueita ovat keskittyminen yrityksen toiminnan ja tuotteiden hiilineutraaliuden edistämiseen sekä luonnonvarojen säästämiseen. Tässä tärkeimpinä keinoina ovat kiertotalouden edistäminen, ekologisesti kestävien rakennusten ja asumisen tapojen luominen sekä uusiutuvan energian käytön edistäminen. Lujatalo tähtää kaupunkien haitallisten ympäristövaikutusten minimointiin kestävän kaupunkirakenteen periaatteita noudattaen.

Lujatalolla on kehitetty pitkän kehitystyön tuloksena vihreän työmaan kriteerit. Vihreällä työmaalla on huomioitu energiankulutuksen minimointi, materiaalitehokkuus sekä ympäristöriskien hallinta. Kriteerit ovat osa Lujatalon ympäristötavoitteita. Lujatalo tekee ympäristöauditoinnin kaikille työmailleen. Lujatalon kilpailutettuun sähkösopimukseen kuuluvat työmaat käyttivät vuonna 2020 sähköenergiaa 8 600 MWh, jolle määrälle ostettiin tuulivoimalla tuotetun sähkön alkuperätakuu. Työmaista yli 90 % on mukana kilpailutetussa sopimuksessa ja sopimukseen kuulumisella säästettiin noin 25 % työmailla käytetyn sähkön kustannuksista. Kalustokeskusten kalustona käytetään energiatehokkaita valaistusratkaisuja, vähäenergisiä työkoneita sekä ECO- työmaatiloja.

Kiertotalouden edistämistä tukevia toimia tehdään työmaiden jätemäärän pienentämiseksi ja lajittelun kasvattamiseksi. Jätteiden hyötykäyttöaste kasvoi 99 %:iin ja sen osalta Lujatalon hiilijalanjälki oli jätehuoltokumppanimme L&T:n Greenhouse Gas Protocol –laskentastandardin mukaan 209 tonnia. Lujatalon työmaiden jätteen kokonaismäärä oli vuonna 2020 noin 10,8 tonnia (2019: 11,6), joka euroissa tarkoittaa noin 0,27% liikevaihdosta, kun se vuonna 2019 oli 0,33% liikevaihdosta.

Lujatalo on Green Building Council Finlandin jäsen.

Lujabetoni haluaa olla aktiivinen toimija hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävässä työssä

Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo haastoi Betoni-lehden pääkirjoituksessaan koko betonialan arvoketjun ja erityisesti sementtiteollisuuden mukaan innovaatiotalkoisiin. “Puolitetaan kymmenessä vuodessa hiilidioksidipäästöt betonirakentamisessa ja nollataan ne kahdessakymmenessä vuodessa. Meidän on koko toimialana pakko olla mukana ilmastovastuuta kantamassa tai muuten meidät pakotetaan siihen regulaation keinoin pitkällä tähtäimellä. Parempi ottaa itse vastuu tulevaisuudestaan.”, kehotti Mikko Isotalo kirjoituksessaan.

Lujabetonin päivitetyssä ympäristöpolitiikassa todetaan, että Lujabetonin strateginen tahtotila on olla pysyvästi toimialansa Vahvin Betoniosaaja. Se haluaa profiloitua kestävässä kehityksessä rakennusalan kärkiyritysten joukkoon siten, että se minimoi toimintansa haitalliset ympäristövaikutukset tuotteiden ja palveluiden koko arvoketjun ja elinkaaren kattavasti.  Erityisesti Lujabetonin tavoitteena on tarjota asiakkailleen kilpailukykyisesti toimialan parhaita ratkaisuja vähähiiliseen rakentamiseen.

Vuoden 2019 tuotantomääriin suhteutettu energiankulutus nousi Lujabetonissa edellisestä vuodesta ja oli 255 MJ/valm betonim3 (246 MJ/valm betonim3). Kasvu johtui Lujabetonin uusien tehtaiden ja tuotantokapasiteetin ylösajoon liittyvästä tuotannon hukasta sekä myös Järvenpään megatehtaan kiinteistön suuresta energiankulutuksesta suhteessa tuotantomääriin. Myös jätekustannukset kasvoivat osittain samasta syystä ja olivat vuonna 2019 0,91 % (2018: 0,89%) liikevaihdosta.

Vuoden 2019 tuotantomääriin suhteutettu energiankulutus nousi Lujabetonissa edellisestä vuodesta ja oli 255 MJ/valm betonim3 (246 MJ/valm betonim3). Kasvu johtui Lujabetonin uusien tehtaiden ja tuotantokapasiteetin ylösajoon liittyvästä tuotannon hukasta. Myös jätekustannukset kasvoivat samasta syystä ja olivat vuonna 2019 0,91 % (2018: 0,89%) liikevaihdosta.

Vuonna 2019 Lujabetoni toi markkinoille ensimmäisenä Euroopassa sertifioidusti päästökompensoidun valmisbetonin. Betonin CO2-päästöt aiheutuvat pääasiassa sementin valmistuksesta. Pieneltä osin päästöjä tulee betonin valmistuksessa ja kuljetuksessa käytettävästä energiasta, mutta sementin CO2-päästö on määräävässä osassa koko valmisbetonin päästöistä. Laskennalliset CO2-päästöt ovat Suomessa noin 0,20-0,35 tonnia hiilidioksidia per kuutiometri valettua ja tiivistettyä valmisbetonia. Lujabetoni on varmistanut, että jokainen betoniresepti, vuodenaikojen vaihtelu sekä kuljetusmatkojen eroavuus tulevat varmasti kompensoiduksi ja on päättänyt kompensoitavan hiilidioksidin määräksi 0,50 tonnia hiilidioksidia per kuutiometri toimitettua valmisbetonia. Kompensointi on näin ollen 1,4-2,5 –kertainen todellisiin päästöihin nähden. Yhteistyökumppaniksi päästökompensaatiossa valikoitui Nordic Offset Oy, joka on ensimmäinen kotimainen toimija, joka tarjoaa yrityksille ja yhteisöille mahdollisuuden kompensoida hiilijalanjälkensä sertifioiduilla päästövähennyksillä tai pysyvillä hiilinielujen lisäyksillä.

 

Lujabetonin ympäristöjärjestelmän arviointia täydentää vuosittainen sisäisiin auditointeihin perustuva tehdastoimintakilpailu, jossa ympäristöasioiden painoarvo on suuri. voittaja oli Kantolan Ontelolaattatehdas! Kilpailun voitto tuli pistemäärällä 95%, mikä on yksi kaikkien aikojen parhaista auditointituloksista. Kantolan Ontelolaattatehdas voitti samalla elementtitehtaiden sarjan.

Maa-ainesten otto on Fesconin merkittävin ympäristöön vaikuttava toiminta

Fescon hankkii tuotannossa tarvitsemansa hiekan sekä omistamiltaan maa-ainesalueilta että ostohiekkana. Olennaisimmat ympäristökustannukset liittyvät maisemointiin ja sivutuotteiden käsittelyyn. Fescon investoi vuonna 2019 tuotannon tehokkuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa myös energiatehokkuuden kehittämistä. Fesconin tehtaiden kokonaisenergiankulutus sekä -hiilidioksidipäästöt kuitenkin kasvoivat hieman vuonna 20120 edellisestä vuodesta kun Fesconin Raahen tehdas siirtyminen propaanin käyttöön, kun pelletti osoittautui toiminnallisesti huonoksi ratkaisuksi. Hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 4 681 151 CO2 kg (2019: 3 533 199 CO2 kg). Keskimääräinen energiankulutus kasvoi hieman ja oli 397 MJ/valm m3 (2019: 374 MJ/valm m3). Fesconin tehtaiden jätekustannusten osuus liikevaihdosta väheni ja oli 0,58 % (2019: 0,71 %).

Luja luuta laikaisi maailman ympäristöpäivänä

Luja-yhtiöiden yhteistä siivouspäivää vietettiin perinteiseen tapaan maailman ympäristöpäivänä 5.6.2020. Lujatalon puolella siivouspäivänä siivottiin toimistoja, varikkoja ja työmaita. Fesconilla ja Lujabetonissa siivottiin puolestaan toimistojen lisäksi kaikki tuotantotilat. Tilojen siisteydestä huolehtiminen parantaa työskentelytehokkuuden lisäksi työturvallisuutta. Pölyn hallinnan avulla parannetaan puolestaan työntekijöiden hengitysilman laatua.

Lujan toimintajärjestelmät

Lujabetoni

Fescon

Vastuu omasta henkilöstöstä on Lujan keskeisin sosiaalisen vastuun osa-alue.

Osaava ja yritykseen sitoutunut henkilöstö on yksi Lujan tärkeimpiä menestystekijöitä. Liikevoitto ja sosiaalinen vastuu eivät ole Lujan liiketoiminnassa toistensa vastakohtia; Hyvä työyhteisö ja -ilmapiiri motivoi ja kannustaa henkilöstöä sekä tukee yhtiömme kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista ”johtaminen on osallistuvaa” (J) –arvomme mukaisesti. Perheyhtiönä haluamme erityisesti kantaa vastuuta henkilöstön hyvinvoinnista pitkäjänteisesti. Vuosittainen henkilöstöpalaute kertoo, kuinka henkilöstöpolitiikassa on onnistuttu ja missä asioissa on parantamisen varaa.

Lujan sosiaalinen vastuu ei rajoitu ainoastaan henkilöstöön, vaan ulottuu kaikkiin sen sidosryhmiin. Tärkeimmiksi sidosryhmiksi sosiaalisen vastuun kannalta Luja-yhtiöissä on määritelty oman henkilöstön lisäksi asiakkaat, alihankkijat ja yhteistyökumppanit, alan oppilaitokset, viranomaiset sekä yhtiön toimipaikkoja ympäröivien yhteisöjen ihmiset. Tärkeimmät yhtiön sosiaalisen vastuun osa-alueet ovat oman henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus, osaamisen kehittäminen, yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan ihmisten kanssa, vastuullinen hankinta sekä Lujien tuotteiden ja ratkaisujen turvallisuus niiden käyttäjille. Muita sosiaalisen vastuun kulmakiviä ovat ihmis- ja työoikeuksia saumattomasti kunnioittavat henkilöstökäytännöt sekä aktiivinen vuoropuhelu eri ulkoisten sidosryhmien kanssa.

Suomen kansantaloudessa rakennusalalla on merkittävä rooli, sillä ala työllistää noin 260 000 työntekijää, mikä vastaa liki 18 prosenttia koko yrityssektorin työllisyydestä. Vuonna 2019 alan yritykset tuottivat arvonlisää yli 14 miljardia euroa, mikä on yli 17 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten arvonlisästä. Rakennusalan merkitys kansantaloudessa on 2000-luvulla vain kasvanut ja samalla alan työvoimantarve on lisääntynyt voimakkaasti. Suurin tuotantoa rajoittava tekijä oli myös vuonna 2020 ammattitaitoisen työvoiman saatavuus.

Henkilöstön määrä Luja-yhtiöissä jatkoi kasvuaan ja oli yhteensä 1736 henkeä (2019: 1695). Lujabetonin henkilöstömäärä laski hieman ja oli keskimäärin 813 henkilöä (2019: 846). Vähennystä tapahtui erityisesti tehdastyöntekijöiden osalta, mikä johtui automaation lisääntymisestä tehtailla sekä huonosta markkinatilanteesta johtuneista irtisanomisista lähinnä Venäjän liiketoiminnassa. Lujatalon henkilöstömäärä nousi puolestaan reilusti edellisestä vuodesta ja oli keskimäärin 845 henkilöä (2019: 777). Kasvua oli sekä työtekijöiden että toimihenkilöiden osalta. Myös Fesconin henkilöstömäärä kasvoi ja oli 78 henkeä (2019: 72).

Lujan henkilöstö on ollut sangen pysyvää. Lujatalossa keskimääräinen työsuhteen pituus on 7,8, Lujabetonilla 9,5 vuotta ja Fesconilla 10,4. Naisten osuus henkilöstöstä kasvoi taas hieman ja oli kaikkien Luja-yhtiöiden painotettuna keskiarvona 11,2 % (2019:10,4 %). Luku on rakennusalalle tyypillistä tasoa.

Lujien osaajien valmennus- ja koulutustyö

Lujatalon koulutuksissa painotettiin vuonna 2019 edellisen vuoden tapaan digitalisaation ja digitaalisen rakentamisen tietämyksen ja osaamisen lisäämiseen, sekä näihin liittyvien työkalujen kouluttamiseen (esim. Rip iTWO-tietomallinnuskoulutukset). Muilta osin koulutuksen pääpainopiste oli vuoden aikana yhtiön uusien toimintatapojen, työkalujen ja menetelmien käytön varmistamisessa. Tutustu Lujataloon- päiviä pidettiin uusille Lujalaisille sekä keväällä että syksyllä. Työpäällikköpäivät pidettiin keväällä ja uutena pidettiin syksyllä vastaaville työnjohtajille suunnatut koulutuspäivät. Lisäksi pidettiin erilaisia ammattitaidon ylläpitoon ja lisäämiseen kohdistuvia koulutuksia joko itse järjestäen tai ostopalveluina. Vuoden 2019 aikana valmisteltiin lisäksi Lujan omat koulutuspolut, jonka yhtenä osana on Lujatalon oma esimieskoulutus.

Lujabetonin koulutus- ja valmennusvuosi jakautui kolmeen pääkokonaisuuteen – 1000 johtajaa ohjelman toteutukseen, työturvallisuuskoulutuksiin ja erilaisten pätevyyksien ylläpitoon. Jokainen lujabetonilainen osallistui vähintäänkin johonkin näistä koulutuskokonaisuuksista. Monet useampaankin, esimerkiksi 1000 johtajaa ohjelmaan osallistui yli 150 henkilöä eri organisaatiotasoilta.

Fesconissa koulutuksen pääpaino oli vuonna 2019 edellisen vuoden hyvien kokemusten johdosta edelleen henkilökohtaisessa esimiesvalmennuksessa. Lisäksi on pidetty huolta EA- ja työturvallisuuskoulutuksesta.

Työilmapiiri kehittyi jälleen myönteisesti

Hyvä työilmapiiri motivoi ja kannustaa henkilöstöä sekä tukee yhtiömme kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista ”Johtaminen on osallistuvaa” (J) –arvomme mukaisesti. Perheyhtiönä Luja haluaa kantaa vastuuta henkilöstön hyvinvoinnista pitkäjänteisesti. Vuosittainen henkilöstöpalaute kertoo, kuinka henkilöstöpolitiikassa on onnistuttu ja missä asioissa on parantamisen varaa.

Vuotuinen Lujatalon henkilöstötyytyväisyyskysely järjestettiin syksyllä 2020. Yleinen tulostaso kohosi hieman edellisestä vuodesta ja oli ennätystasoa 3,99. Positiivista kehitystä oli tapahtunut lähes kaikilla osa-alueilla. Niin kokonaisindeksi, esimiesindeksi kuin päämittarit kehittyivät myönteisesti, ja yleinen tunneilmapiiri oli vastaajien mielestä hyvä. Koko organisaation osalta erityisesti henkilöstön arvio toiminnan tehokkuudesta sekä tiedottaminen parantuivat eniten.

Lujabetonin henkilöstökyselyn tulokset laskivat hieman edellisestä vuodesta. Kyselyn kokonaistulos oli 3,80, mikä on kuitenkin toimialan yleiseen tasoon verrattuna vähintäänkin hyvä taso. Vastausprosentti nousi ja oli hyvällä 83% tasolla. Eniten tyytymättömyys oli lisääntynyt sisäiseen tiedonkulkuun ja palkkaukseen liittyvissä asioissa. Tulokset käytiin läpi tehtaittain koko henkilöstön kanssa ja työpajoissa valittiin kehityskohteet seuraavalle vuodelle.

Eri yksiköiden ja esimiesten tuloksien välillä on edelleen hajontaa. Tulosten valossa eniten parantamisen tarvetta on asiakastyössä. Tulokset käytiin läpi kussakin yksikössä sopien myös ao. yksikköön tuloksista kehityskohteet ja niiden käsittely ja seuranta.

Fesconin henkilöstötutkimus toteutettiin marraskuussa 2020 ja vastausprosentti oli edellisen vuoden tapaan yli 80%. Kokonaistulos oli 3,76. Tulos on hyvä, mutta laski kuitenkin viime vuodesta 0.13 %-yksikköä. Kokonaismielikuva Fesconista on erittäin positiivinen, kun työntekijöiltä kysyttiin sanallista kuvausta yrityksestä. Erityisesti sanat hyvä, luotettava ja reilu nousivat kuvauksissa esiin. Tulevaisuudessa parannettavaa löytyy edelleen esimiestyöskentelyn ja fyysisen työympäristön parantamisen puolelta.

Tavoitteena turvallinen työpaikka

Turvallisuuden parantaminen on koko rakennusalan yhteinen kehityshaaste, joka vaikuttaa merkittävästi myös alan vetovoimaisuuteen työnantajana. Lujan sosiaalisessa vastuussa on korostunut jo vuosia työturvallisuuteen panostaminen sekä ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Työturvallisuusasiat ovat keskeinen asia työntekijöiden perehdytystä. Myös kaikki Lujan kesätyöntekijät kävivät perehdytystilaisuudet, jossa työturvallisuusasiat olivat keskeisessä roolissa.

Lujatalossa jatkui positiivinen kehitys työturvallisuudessa. Edistystä tapahtui myös tapaturmatutkintojen laajuudessa ja laadussa. Tapaturmataajuudessa saavutettiin toimintahistorian paras tulos. Oman henkilöstön LTI oli 12,6 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Urakoitsijoiden kaikkien vahinkojen tapaturmataajuus oli 20,1. Pirkanmaan ja Keski-Suomen yksiköt saavuttivat oman henkilöstön osalta nolla tapaturmaa -tavoitteen. Työmatkatapaturmien määrä pysyi matalana ja tähän vaikuttavaa työmatkapyöräilijöiden nastarengaskampanjaa (Lujatalon hankintatuki 130€) jatkettiin edelleen.

Työturvallisuuspäällikön työturvallisuuskierroksia korvattiin korona-viruksen aiheuttamien maakuntarajoitusten aikana virtuaalisilla työmaatapaamisilla ja koulutuksilla. Koulutuksia järjestettiin erityisesti pölynhallinnasta ja syöpävaarallisten aineiden torjunnasta. Työturvallisuusviestintää infoTV:n välityksellä jatkettiin ja turvallisuuteen opastavia tai kannustavia materiaaleja tuotettiin yleisimmillä työntekijöiden puhumilla kielillä. Myös turvallisuushavaintokilpailuja järjestettiin säännöllisesti ja työturvallisuushavaintojen määrä kasvoi merkittävästi. (2019: 10 810kpl vs. 2020: 12 364kpl)

Lujabetonin työtapaturmataajuus (LTI1) oli vuonna 2020 18,5. Tapaturmataajuus puolittui edellisestä vuodesta sekä myös useampien vuosien keskiarvosta. Kaikkien hoitoa vaatineiden työtapaturmien määrä laski ~30% vuodesta 2019. Myös työtapaturmien aiheuttamien työkyvyttömyysjaksojen määrät sekä pituudet vähenivät merkittävästi. Myös työkyvyttömyyspäivien määrä laski yli 60% edellisvuodesta. Syyskuussa 2019 aloitettu Työturvallisuuden tahdinmuutos -kampanja alkoi siis puremaan. Valitettavasti Lujabetonissa tapahtui kuitenkin yksi vakavaksi luokiteltava yli 30pv.n työkyvyttömyyteen johtanut työtapaturma.

Riskipaikkoja tunnistettiin 2262kpl. Ilmoitusten määrässä päästiin tavoitteeseen 3kpl/hlö. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa jo useamman vuoden ajan eli suunta on oikea. Haaste on osin edelleen havaintojen korjaustoimenpiteiden vaikuttavuudessa, mutta asiaa kehitetään jatkuvasti. Turvallisuuskoulutuksen suhteen vuosi 2020 oli haastava, osin mahdoton. Vuoden aikana kyettiin ylläpitämään vain välttämättömiä koulutuksia mm. tarvittavien pätevyyksien osalta. Henkilöstön koulutusvelkaa jäi runsaasti ja sitä tullaan paikkaamaan jo vuoden 2021 aikana parhaimman mukaan.

Nolla tapaturmaa tavoitteen saavuttivat: Kaikki valmisbetoniyksiköt, Hämeenlinnan ontelo- sekä runkoelementtitehtaat, Järvenpään ja Siilinjärven/Varkauden seinäelementtitehtaat, Siilinjärven ontelo ja ratapölkkytehdas, Pernajan paalutehdas sekä Joensuun ja Vieremän betonituotetehtaat.

Fesconilla työtapatumien osalta tilanne pysyi viime vuoden tasolla. Yrityksessä tapahtui omille työntekijöille 2kpl lieviä tapaturmia ja tapaturmataajuus oli 16,1. Työturvallisuuden edistämiseksi otettiin käyttöön vuonna 2020 Hausjärvellä uusi mittausmenetelmä KymppiPRO ohjelmiston kautta, Toimintamalli laajenee vuonna 2021 muille tehtaille.

Työhyvinvointia edistettiin Luja-yhtiöissä entisten vuosien tapaan.

Tyhy -toimintaa on harjoitettu Luja-yhtiöissä laajasti virkistysmäärärahoin tuetun Lujatiimi-toiminnan kautta. Lujatiimien toiminta oli kuitenkin vuonna 2020 suhteellisen hiljaista, sillä korona rajoitti merkittävästi kokoontumisia ja erilaisia ryhmäliikuntatapahtumia. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä oli kuitenkin jaossa omaehtoiseen virkistäytymiseen. Henkilöstöä aktivoimaan lisäksi mm. kävelymattojen lainauksella sekä etäliikuntamahdollisuuksia tarjoamalla. Esimerkiksi Lujatalo tarjosi Teamsin kautta henkilöstölleen mahdollisuutta viikoittaiseen ohjattuun taukojumppaan.Lisäksi konsernissa jatkettiin myös varhaisen välittämisen toimintamallin toteuttamista ja jalkauttamista henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin tueksi sekä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Lujatalon sairauspoissaolojen määrä pysyi jotakuinkin edellisvuoden hyvällä tasolla ja oli 3,9 % työajasta (3,6 %). Tähän päästiin jatkamalla Lujatalon vahvaa panostusta ennakoivaan työkyvyttömyyden uhkien ja kustannusten minimointiin. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien ja fyysisesti raskasta työtä tekevien henkilöiden ohjaaminen ajoissa ammatillisen kuntoutuksen prosesseihin sekä korona-tartuntojen ennaltaehkäisy huolellisella hygienialla, etätyösuosituksilla ja suojaimien käytöllä edesauttoivat hyvään tulokseen pääsemisessä.

Korona-aika haastoi monen jaksamista, varsinkin etätyössä. Lujatalossa otettiinkin käyttöön useita etänä toteutettavia työhyvinvointia edistäviä toimia, jolloin ne saatiin koko henkilöstön saavutettavaksi ja käyttöön.  Henkisen hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä Auntie käynnistettiin syksyllä 2020. Viisi videotapaamista sisältävä matalan kynnyksen tukimuoto tähtää työtä tai esimiestyötä hankaloittavan ongelman ratkaisemiseen. Lisäksi henkilöstölle tarjottiin Mehiläisen digivalmennuksia, joista suuri osa tähtää henkisen hyvinvoinnin ja mm. unen edistämiseen. Valmennuksen on voinut aloittaa myös tähtäimessään tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen tai painonhallinta.  Tiivis yhteistyö HR:n, esimiesten, työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa jatkui aiempaan tapaan työkykyongelmaisten kohdalla. Lähitapaamisten sijaan hyödynnettiin onnistuneesti etäyhteyksiä. Ennenaikaisista eläköitymisistä uhanneita eläkeriskejä saatiin poistettua ennätysmäärä (yli 1,5 M€), kun työkykyongelmaiset henkilöt ovat kyenneet palaamaan työelämään mm. uudelleenkoulutuksen kautta.

Lujabetonin sairauspoissaoloissa oli merkittävää laskua, mikä johtuu osittain koronan myötä tulleista etätöistä, lisääntyneestä hygieniasta ja suojaimien käytöstä. Sairauspoissaolot olivat 4,1 % (2019: 5,1 %). Yhtiö piti voimassa koko henkilöstöä koskevan työkykyvakuutuksen, joka tarjoaa henkilöstölleen mittavan terveydenhoidon vakuutuksien muodossa – ne kattavat mm. kaiken erikoissairaanhoidon sekä vapaa-ajan tapaturmissa että normaaleissa sairastumistapauksissa.

Lujabetoni on menestynyt erinomaisesti erityisesti pitkäaikaisen työkyvyn hallinnassa – alalla, joka on ETK:n mukaan 4. raskain ala Suomessa. Lujabetonilta eläköidytään huomattavasti keskiarvoista myöhemmin ja työkyvyttömyyseläköitymistä mittaava maksuluokka oli Lujabetonilla tasolla 1, eli parhaalla mahdollisella. Vuoden 2019 aikana Lujabetonissa tehtiin runsaasti erilaisia terveystarkastuksia ja ennaltaehkäiseviä toimia, pääasiassa Järvenpään tehtaan ylös ajosta ja runsaista uusrekrytoinneista johtuen.

Fesconin sairauspoissaolojen määrä laski vuonna 2020 edellisestä vuodesta ja oli 4,1 % (2019: 4,7 %). Fesconilla toteutettiin koronan osalta tarkat koronaohjeistukset ja panostettiin tartuntatilanteeseen varautumiseen käymällä asioita henkilöstön kanssa etukäteen läpi. Tämä oli erittäin tärkeää erityisesti siksi, että yrityskokoon nähden Fesconilla on ollut melko paljon ulkopuolelta tulleita vahvistettuja koronatartuntoja. Fesconilla oli myös alusta lähtien työterveys mukana koronanäytteiden otossa. Työterveyssopimus uudistettiin loppuvuonna ja otettiin käyttöön uusi toimintamalli johon kuuluu hoidon tarpeen arviointi ja uusi digihoitaja-palvelumuoto.

Lujabetoni on menestynyt erinomaisesti erityisesti pitkäaikaisen työkyvyn hallinnassa – alalla, joka on ETK:n mukaan 4. raskain ala Suomessa. Lujabetonilta eläköidytään huomattavasti keskiarvoista myöhemmin ja työkyvyttömyyseläköitymistä mittaava maksuluokka oli Lujabetonilla tasolla 1, eli parhaalla mahdollisella. Vuoden 2019 aikana Lujabetonissa tehtiin runsaasti erilaisia terveystarkastuksia ja ennaltaehkäiseviä toimia, pääasiassa Järvenpään tehtaan ylös ajosta ja runsaista uusrekrytoinneista johtuen.

Fesconin sairauspoissaolojen määrä laski vuonna 2019 edellisestä vuodesta ja oli 4,7 % (2018: 6,6 %). Fesconissa jatkettiin hyvällä menestyksellä Varhaisen välittämisen mallin käyttöä yhdessä työterveyshuollon kanssa. Myös 2019 pidettiin vuosittaiset liikunnalliset TYKY-päivät eri yksiköissä. Vuoden aikana käynnistettiin myös Raahen ja Harjavallan tehtaiden valmistelu OHSAS 18000 sertifiointia varten.

Lujan sosiaalinen vastuu ulottuu myös kumppaniverkostoon

Luja kunnioittaa kaikessa toiminnassaan kuluttajien oikeuksia ja noudattaa hyvää rakentamistapaa. Luja on tiiviissä vuorovaikutuksessa kaikkien niiden kanssa, joihin rakennetun ympäristön tuottaminen vaikuttaa. Luja kuuluu muun muassa seuraaviin kestävää rakentamista edistäviin yhdistyksiin: Rakennusteollisuus RT Oy, Rakennustuoteteollisuus RTT, Betoniteollisuus, Nolla Tapaturmaa –foorumi ja Finnish Green Building Council.

Luja edellyttää alihankkijoiltaan ja tavarantoimittajiltaan taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristöasioiden toteuttamista, ja valvonta toteutetaan hankintamenettelyn ja palvelusopimusten kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään talousrikollisuuden torjuntaan. Lujatalo haluaa osaltaan olla kitkemässä alalla esiintyvää vastuutonta toimintaa ja tukea reilua rakentamista. Yritys onkin siksi velvoittanut vuoden 2012 alusta alkaen, että sen aliurakoitsijat kuuluvat Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämään Tilaajavastuu.fi -palveluun.

Luja on tukenut vuodesta 2012 lähtien Aseman Lapset ry:ta sekä Ensi- ja turvakotien liittoa, joita molempia tuettiin vuonna 2019 25.000 eurolla. Myös SOS-lapsikylä otettiin vuonna 2018 jälleen Lujan tuen kohteeksi muutaman vuoden tauon jälkeen vastaavansuuruisella summalla. Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on aikaansaada henkilökohtainen ja toimiva vuorovaikutus aikuisten ja nuorten välille. Ensi- ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä perheväkivaltaa. SOS-lapsikylä on lastensuojelun ja lapsiperheiden varhaisen tuen asiantuntija ja palvelujärjestelmän uudistaja, joka tekee jatkuvaa työtä haavoittavissa oloissa kasvavien lasten hyväksi Suomessa ja maailmalla.