X
Julkaistu: 02.10.2016

Tietomallipohjainen työmaan aluesuunnitelma

Työmaan aluesuunnitelma kuuluu osaksi rakennushankkeen toteutuksen tuotantosuunnittelua. Se on työmaa-alueen käyttöä ohjaava suunnitelma. Aluesuunnitelma toimii työmaan työ- ja turvallisuusjärjestelyjen sekä sisäisten ja ulkoisten logistiikkajärjestelyjen tiedotusvälineenä rakennushankkeessa toimiville osapuolille. Työmaan aluesuunnitelmassa esitetään kuinka työmaatoiminnot sijoitetaan rakennuspaikalla. Se pitää sisällään työmaan liikenne- ja nostojärjestelyt, työmaatilojen määrän ja niiden sijoituspaikat, työnaikaiset LVVST-järjestelmät, rakennustarvikkeiden varastointijärjestelyt, työtilat ja -alueet sekä työmaa-alueen erottamisen aitaamisella sekä erilaiset suojaukset. Rakentamisen edetessä aluesuunnitelmaa täydennetään, muutetaan ja laajennetaan rakennusvaiheittain. Eri vaiheita ovat yleissuunnittelu, maarakennus- ja perustusvaihe, runkotyövaihe sekä sisätyövaihe. (RATU C2-0299).

Kurkelan koulun laajennustyömaalle tehtiin aluesuunnitelma mallintamalla ja se liitettiin osaksi yhdistelmämallia. Aluesuunnitelma-piirustus tehtiin suoraan mallista. Työmaahenkilöstö piti 3D-aluesuunnitelmaa hyödyllisenä apuvälineenä tilankäytön, työmaatilojen sijoittelun ja aitojen suunnittelussa. Työpäällikkö oli sitä mieltä, että 3D-aluesuunnitelma antoi paremman käsityksen työmaan todellisesta tilasta. Hänen mukaan olennaisinta aluesuunnitelman teossa on se, että se oikeasti suunnitellaan, eikä vain piirretä. Kun aluesuunnitelmassa huomioidaan esimerkiksi kuorma-autojen kääntyvyyssäteet vaatimat tilantarpeet, siitä saadaan käytännön tasolla hyvinkin toimiva. 3D-aluesuunnitelman avulla voitiin tarkastella esimerkiksi nosturien korkeuksia.

Kuva 1. Kurkelan koulun työmaa. 3D-aluesuunnitelma koko alueelta.

Kuva 2. Kurkelan koulun työmaa. 3D-aluesuunnitelma lähennettynä työmaa-alueeseen. Laajennusosan rakennemalli on näkyvissä.

Kuva 3. Kurkelan koulun työmaa. Piirustus tehtynä aluesuunnitelman tietomallista

Tietomallipohjaisessa työmaan aluesuunnitelmassa on esitettävä työmaa-alueen tontti rakennuksineen sekä kaikki perinteisessä 2D-suunnitelmassakin vaadittavat asiat. Väliaikaiset varusteet, kulkutiet ja tilavaraukset esitetään joko täsmällisinä 3D-objekteina tai -komponentteina tai yksinkertaistettuina 3D-kappaleina. Mallinnus tulee tehdä niin, että suunnitelmaan sisältyvät osat ovat tunnistettavissa visuaalisesti. Työmaan aluesuunnitelmassa on myös esitettävä kaikki työmaan vaikutusympäristössä olevat katualueet ja esimerkiksi nosturin vaikutusalueella olevat rakennukset ja rakenteet. 3D-aluesuunnitelma on oltava helposti ymmärrettävissä ja käytettävissä myös perinteisenä 2D-piirustuksena. Objekteihin on näin liitettävä tarpeelliset tekstiselitykset ja lisätiedot riippumatta siitä, onko mallinnus tehty karkeina 3D-levyinä tai – kappaleina (aluevarauksina) tai visuaalisesti helpommin tulkittavina 3D-objekteina. 3D-suunnitelmaa on päivitettävä työmaainsinöörin toimesta työmaalla koko toteutuksen ajan, jotta se pysyisi mahdollisimman ajantasaisena. (YTV 2012, Osa 13).

Mallinnetun aluesuunnitelman tekemistä varten Lujatalossa on käytössä Revit-ohjelmisto ja työmaaobjektikirjasto. Alustava aluesuunnitelma voidaan tehdä jo tarjouslaskentavaiheessa, jolloin määrätietoja voidaan saada mallista. Aluesuunnitelma laaditaan viimeistään rakentamisen valmisteluvaiheessa.

Työmaan aluesuunnitelma on tärkeä osa tuotannon suunnittelua. Aluesuunnitelma edistää rakennettavuuden kannalta tärkeitä tekijöitä, kuten työmaan käyttöä, siisteyttä sekä turvallisuutta (Sulankivi et. al., 2009). Aluesuunnitelmalla voidaan myös vähentää materiaalikäsittelyn kustannuksia ja parantaa tuottavuutta (Srinath, et al., 2015). Tietomallipohjaisella aluesuunnitelmalla voidaan myös havainnollistaa riskialueita ja ulottuvuuksia. Esimerkiksi siihen voidaan merkitä nosturin ulottuvuus tai vaara-alue sekä hälytysajoneuvoille varatut ajoväylät. (YTV 2012, Osa 13). Tietomallin visuaalisien ominaisuuksien ja rakentamiseen tarvittavan tietosisällön avulla voidaan tehostaa kulkureittien, varastointipaikkojen sekä väliaikaisten rakenteiden ja tarvikkeiden, kuten työvälineiden, apurakenteiden, nostokaluston, henkilöresurssien ja tilavarauksien hallintaa. (Laakso, 2012). Työmaalla tarvitaan tilaa väliaikaisille varastoille, kuten työmaaverstaille sekä materiaalien- ja elementtien säilytystiloille. Työmaan aluesuunnittelussa tavoitteena on määritellä mahdollisimmat hyvät väliaikaistilojen sijoituspaikat niin, että kohteen asennuspaikan ja säilytyspaikan etäisyydet ja työmaan tilantarve saadaan optimoitua. Useimmiten työmaan vapaiden tilojen tarve on rajallinen. Tällöin niiden käyttö vaatii suunnittelua ja harkintaa, jotta saatavuudesta, turvallisuudesta ja ruuhkista aiheutuvia ongelmia voidaan välttää. Työmaan aluesuunnitelmalla voidaan taata sujuvat materiaalien- ja tarvikkeiden kuljetukset sekä työskentelyolosuhteet työmaalla. Tämä parantaa työmaan turvallisuutta ja tehostaa tuotantoa. (Srinath, et al., 2015).

Matti Tauriainen

BIM Manager

Julkaistu: 06.11.2019

Raskasbetoni on lyönyt läpi erikoiskohteiden betonoinneissa

Lujabetoni on kuluvan vuoden aikana toimittanut merkittäviä määriä raskasbetonia erikoiskohteisiin kuten sairaaloiden tiloihin, joissa vaaditaan järeää ionisoivan säteilyn suojausta. Raskasbetoni on normaalia betonia painavampaa betonia, jota käyttämällä suojaavat seinärakenteet saadaan rakennettua ohuemmiksi ja samalla tuotteen ominaisuuksien ansioista turvallisiksi vaativissa kohteissa.

Lue lisää
Lisää uutisia