Uusi NK-betoni ehkäisee lattioiden kosteusvaurioita

Uutuustuote NK-betoni varmistaa rakenteiden nopean kuivumisen ja samalla edistää sisäilmaturvallista rakentamista. NK-betonilla valetut alueet kuivuvat yli puolet nopeammin kuin tavallista valmisbetonia käytettäessä.

Tänä vuonna markkinoille tullut NK-betoni, eli nopeasti kuivuva betoni, on Lujabetonin uusi valmisbetonituote. Se soveltuu monipuolisiin valutöihin, mutta on erityisesti tarkoitettu kohteisiin, joissa ei haluta tehdä kompromissia tiukan aikataulun ja turvallisen lattiapinnoittamisen välillä.

Sisäilmaongelmat kuriin

JohtajaMarkus HaatainenLujabetonin valmisbetoniyksiköstä näkee NK-betonille monenlaisia käyttömahdollisuuksia, joista tärkein on korjausrakentaminen. Eräs aikaa vievimmistä työvaiheista korjausrakentamisessa on lattian valaminen ja valun kuivattaminen.Päällystäminen parketilla tai lattiamatolla voi alkaa vasta, kun valetun betonilaatan suhteellinen kosteus on 80-90 %. Muutoin vaarana on kosteusvaurio.

- Tuote on omiaan vähentämään yleistyneitä sisäilmaongelmia, jotka syntyvät siitä, kun kiireen takia pinnoitetaan betonilattiaa liian aikaisin muovimatolla. Kosteus irrottaa matosta ja sen liimasta sisäilmaongelmia aiheuttavia kemikaaleja. Koska NK-betoni kuivuu huomattavasti nopeammin kuin perinteinen valmisbetoni, se vähentää rakenteiden kosteusvaurioriskejä, Lujabetonin Markus Haatainen kertoo.

Testeissä on todettu NK-betonin kuivumisajan olevan jopa vain 30-40% normaalibetonin kuivumisajasta.
- Esimerkiksi putkiremontissa on iso ero siinä, joutuuko asukas olemaan poissa kotoaan kaksi vai neljä viikkoa, Haatainen vertaa.

McDonald’sit ensimmäinen isoasiakaskohde

Kirkkonummella ja Helsingin Pitäjänmäessä tehtiin kesällä McDonald’s-ravintoloiden perusparannusurakka. Aikataulun kirittämiseksi lattiavalut suoritettiin NK-betonilla.
- Pinnoitusvalmius saavutettiin 14 vuorokauden päästä betonivalusta, eikä betonilaatan pintaa tarkistettaessa havaittu halkeamia, vahvistaa urakassa betonitöiden asiantuntijana toiminut konsulttiKari AvellanKonsultointi Kareg Oy:stä.
- Normaalisti tämänkaltaisessa kohteessa betonin kuivumiseen kuluu ainakin kuukausi. NK-betoni kuivui yli kaksi kertaa nopeammin, lisää Markus Haatainen.
Valettu lattia oli kummassakin McDonald’sissa noin 300 neliömetriä. Ohuimmillaan massaa oli 5,2 senttiä ja paksuimmillaan 10 senttiä.

McDonald’sit ovat Lujabetonin ensimmäiset isot NK-betonilla tehdyt asiakaskohteet.
- Koska lupaamme paljon, haluamme myös seisoa sanojemme takana. Olemme testanneet tuotetta tehtaillamme ja pienissä kohteissa jo kahden vuoden ajan mahdollisimman monenlaisissa olosuhteissa, kertoo Haatainen.

Parhaillaan NK-betonia on käytössä myös muissakin kiireisen aikataulun kohteessa. Tuote takaa turvallisen kuivumisen myös uudiskohteissa. Esimerkiksi Siilinjärven keskustaan avattavan uuden kuntosalin lattiat on valettu NK:lla.
- Tuote tulee palvelemaan koko rakentamisen rintamaa entistä laajemmin. Sen lisäkustannus perinteisiin lattiabetoneihin nähden on hyvin maltillinen, Haatainen näkee.

Mikä NK-betoni?

NK-betoni on tehty täysin uudenlaisella reseptillä, jonka kehittämisessä Lujabetoni on tehnyt aktiivista työtä side- ja lisäaineiden parissa. Uudenlaisesta huokoistimien, notkistimien, kiviaineksen ja sideaineiden yhdistelmästä vesi pääsee haihtumaan kovettumisvaiheessa normaalia nopeammin, lisäksi vapaata vettä on betonissa vähemmän. Työstövaiheessa NK-betoni on kuitenkin hyvin notkeaa, joten betonin käsittelyssä työmaalla ei ole eroja muihin valmisbetoneihin verrattuna.
- Tämä on aidosti uraauurtava tuote. Emme ole tietoisia, että kilpailijoilla olisi vastaavanlaista. Odotamme pääsevämme palvelemaan tuotteella saneerauskohteita ja nopeiden aikataulujen betonointikohteita, kertoo Markus Haatainen.

Lisätiedot:

Markus Haatainen, Lujabetonin valmisbetoniyksikön johtaja 044 585 2476
Mikko Isotalo, Lujabetonin toimitusjohtaja 044 585 2305
Anse Rajala, johtaja, valmisbetonitoiminnot, Ruotsi 044 585 2432

Lujabetoni on Luja-yhtiöiden betoniosaaja ja Suomen toiseksi suurin elementtivalmistaja. Se tekee kaikkea betonista: kivitalopaketteja, elementtejä, ratapölkkyjä, teräsbetonipaaluja, pihakiviä, harkkoja sekä valmisbetonia. Tehtaita Lujabetonilla on kaikkiaan 25, joista kaksi Tukholmassa ja kolme Pietarissa. Lujabetonin vahvuuksia ovat vahva oma tuotekehitys sekä lähes 60 vuoden kokemus betonista.

Sipoon kunnan Nikkilän sosiaali- ja terveysasema päivitetään mittavalla hankkeella tämän päivän tarpeita vastaavaksi.

Kyseessä on laaja uudis- sekä korjausrakentamista sisältävä hanke, jonka Lujatalo Oy toteuttaa. Hankkeen rakennuskustannukset ovat noin 13 miljoonaa euroa ja tilavuudeltaan hanke kattaa noin 30 000 m³. Urakka työllistää noin sata henkilöä. Lujatalo ja Sipoon kunta allekirjoittivat sopimuksen kesäkuussa.

Uuteen tilaan sijoittuu jatkossa terveyskeskuksen lisäksi myös osa sosiaalipuolen palveluista. Lisäksi vanha terveyskeskusosa, joka käsittää kaksi vuodeosastoa, uusitaan laajalla remontilla. Sairaalaosan ulkopinnat uusitaan täydellisesti ja osittain remontoidaan myös sisältä. Työt kestävät toukokuuhun 2014 saakka.

- Toivomme, että hankkeen avulla pystymme entisestään parantamaan potilaiden viihtyvyyttä. Vuodeosastojen tiloihin laitetaan nyt esimerkiksi nykyaikaisia vaatimuksia vastaavat eristeet ja ilmanvaihtoa parannetaan, kertoo Sipoon kunnan rakennuttajainsinööriJukka Haakana.

Urakka vaatii laajaa osaamista

Urakan ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan uusi, nykyaikainen sosiaali- ja terveysasema (A-osa) ja tehdään kansirakenne uuden ja vanhan väliin. Lisäksi ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan vahan osan (B-osa) pohjakerros kauttaaltaan sekä remontoidaan pienin osin myös muissa kerroksissa. Rakennuksen B-osan julkisivut, ikkunat ja vesikatto puretaan ja vesikatolle tulee uusi konehuone. Vesikatto muutetaan harjakattoiseksi ja julkisivut eristetään uudelleen. Urakan viimeisessä vaiheessa nykyinen terveyskeskusosa (C-osa) puretaan kokonaan pois, kun uudisosa on otettu käyttöön.

- Urakka on mittava ja vaatii monenlaista osaamista. Sen lisäksi että osa vanhoista tiloista saneerataan, hanke käsittää myös purkutyöt sekä uudisrakentamisen. Uudisrakennuksen runko on pääosin elementtirakenteinen, julkisivut paikalla muurattuja. Saneerattavan pinta-alan osuus koko projektista on noin 18 prosenttia, selvittää projektipäällikköTimo Salo-TuiskuLujatalosta.

Lisätietoja:

Timo Salo-Tuisku, projektipäällikkö, Lujatalo Oy, puh. 044 5852 966, timo.salo-tuisku@luja.fi
Heimo Hantula, aluejohtaja, Lujatalo Oy, puh. 044 5852 968, heimo.hantula@luja.fi
Jukka Haakana, rakennuttajainsinööri, Sipoon kunta, puh. 09 23536932, jukka.haakana@sipoo.fi

Lujatalo Oykuuluu Luja-yhtiöihin. Luja on yksi Suomen suurimmista rakennusalan konserneista. Yritys toimii valtakunnallisesti noin 1600 ammattilaisen voimin. Luja on kestävän rakentamisen edelläkävijä niin betoni- ja kuivatuotteiden valmistajana kuin uudis- ja korjausrakentajana. Lujatalo on sekä asunto- että toimitilarakentaja, jonka erikoisalaa on peruskorjaus sekä energiatehokas rakentaminen. Lujatalo rakensi muun muassa Suomen ensimmäisen nollaenergiakerrostalon Kuopioon. Lisätietoja Lujasta osoitteessawww.lujatalo.fi

Lujatalon Suomen suurimmasta työmaasta, HUS:n tornisairaalasta Helsingin Meilahdessa, on tehty energiatehokkaan työmaavalaistuksen pilottityömaa.

Suomalaisen valaisinyritys Oversolin ja vuokraus- ja työmaapalvelutarjoaja Cramon yhteistyössä kehittämä, nimenomaan rakennustyömaille tehty LEDa-valaisinjärjestelmä laskee Lujatalon työmaan valaisinkustannukset noin viidennekseen entisestä.

- Tiettävästi vastaavaa ketjutettua led-järjestelmää ei ole vielä missään muualla koko Euroopassa, kertoo Cramon asiakassuhdepäällikköTimo Lamberg.

Vihreä valinta

Keskimäärin jopa 70% työmaiden energiankulutuksesta menee valaisemiseen ja lämmitykseen, joten valaisimet olivat Lujatalolle vuoteen 2014 saakka kestävässä peruskorjauksessa merkittävä investointi. Tavallisesti työmaavalaisimet ovat hehkulamppuja, loisteputkia tai halogeeneja. Niiden hankintahinta on edullisempi kuin led-valaisimissa, mutta ne vievät paljon energiaa, rikkoutuvat helposti ja ovat sen jälkeen ongelmajätettä.

- Valinnassa painoivat vähäinen sähkönkulutus ja huoltotarve. Led-valaisinten energia- ja huoltokustannukset ovat 80 % pienemmät perinteisiin valaisinjärjestelmiin verrattuna. Näin pitkässä projektissa säästämme kokonaiskustannuksissa käyttämällä LEDa-järjestelmää ja samalla noudatamme vihreää linjaa, kertoo Lujatalon tuotantoinsinööriAntti Isotalo.

- Ledin ensisijainen idea on kestävyys sekä täydellinen kierrätettävyys, kertoo Oversolin markkinointivastaavaKati van Heerden.

Pitkä elinkaari

Kun hehkulamppu kestää parhaimmillaan muutamia tuhansia tunteja, lasketaan ledin käyttöikä kymmenissä tuhansissa tunneissa. Led-valaisimet jatkavat elämäänsä HUS:n työmaan jälkeenkin tulevilla työmailla. Luja-yhtiöiden yritysvastuuasioista vastaavan brändijohtajaJussi Hirvelänmukaan rakennusalan on korkea aika tehostaa toimintaansa energiankäytön suhteen.

- Valot ovat pieni mutta konkreettinen esimerkki Lujatalon kestävän kehityksen strategiasta. Jos ja kun kaikki menee pilottikohteessa hyvin, voimme laajentaa käytäntöä muillekin työmaille, kertoo Hirvelä.

- Esimerkillämme toivomme kannustavamme myös muita rakennusalan toimijoita mukaan energiatehokkuuteen.

Työmaita varten

Oversolin Avainlippu-merkitty tuote valmistetaan Turussa ja Liedossa. Lambergin mukaan rakentajien näkemys on otettu huomioon heti asentamisesta alkaen.

- Valaisin on kehitetty rakentamista varten. Parhaat ideat tulevat työmailta, kertoo Timo Lamberg.

- Etuihin kuuluu myös välitön valaisuteho, joka mahdollistaa liiketunnistimien tehokkaan käytön, kertoo Oversolin markkinointivastaava Kati van Heerden.

Meilahden tornisairaalan 17-kerroksisessa rakennuksessa on rakennusurakan aikana noin 450 kulkuvalaisinta.

Energiansäästölamput ja led-valaisimet ovat elinkaarienergiankulutukseltaan samanlaisia, noin 3900 megajoulea per 20 miljoonaa lumen-tuntia (vrt. halogeenin kulutus 13000 MJ). Yksi led-valo vastaa käyttöiältään 27 halogeenivalaisinta tai kolmea energiansäästölamppua.
(Lähde: Life-Cycle Assessment of Energy and Environmental Impacts of LED Lighting Products Navigant Conculting, Inc for U.S. Department of Energy 2012)

Lujatalo Oykuuluu Luja-yhtiöihin. Luja on yksi Suomen suurimmista rakennusalan konserneista. Yritys toimii valtakunnallisesti noin 1600 ammattilaisen voimin. Luja on kestävän rakentamisen edelläkävijä niin betoni- ja kuivatuotteiden valmistajana kuin uudis- ja korjausrakentajana. Lujatalo on sekä asunto- että toimitilarakentaja, jonka erikoisalaa on peruskorjaus sekä energiatehokas rakentaminen. Lujatalo rakensi muun muassa Suomen ensimmäisen nollaenergiakerrostalon Kuopioon. Lisätietoja Lujasta osoitteessawww.luja.fi

Lisätiedot:
Lujatalon tuotantoinsinööri Antti Isotalo 044 585 2717 antti.isotalo(at)luja.fi
Luja-yhtiöiden brändijohtaja Jussi Hirvelä 044 585 2930 jussi.hirvela(at)luja.fi
Oversolin markkinointivastaava Kati van Heerden 0408200737 kati.vanheerden(at)oversol.fi
Cramon asiakassuhdepäällikkö Timo Lamberg 0505335708 timo.lamberg(at)cramo.com

- Runsaan 10 miljoonan euron tilaus Lujabetonin paikallisille tehtaille

Lujabetoni on valittu Hämeenlinnan ytimeen nousevan Hämeenlinnakeskuksen elementtien toimittajaksi. Kohteen rakentaja ja rakennuttaja NCC ja Lujabetoni allekirjoittivat noin viiden miljoonan euron sopimuksen pohjakerrosten elementtitoimitusten osalta 28.6.2012. Samassa yhteydessä sovittiin myös kauppakeskuksen runko- ja julkisivuelementtitoimituksista, joiden arvo on myös noin viisi miljoonaa euroa.
- Meidän osaltamme kyseessä voi sanoa olevan jo ison luokan toimitus, Lujabetonin elementtiyksikön johtajaKari Turuneniloitsee.

Toimitukset aloitetaan elokuussa, ja asennus jatkuu kesään 2013. Tilaus kattaa kauppakeskuksen kaikki pilarit, palkit, laatat ja seinät eli yhteensä 6400 elementtiä. Kaikkiaan kohteen elementteihin käytetään lähes 17 000 kuutiota betonia. Elementtisuunnittelusta vastaa Vahanen Oy.

Elementit läheltä
Elementit tulevat läheltä, Lujabetonin Hämeenlinnassa sijaitsevien Kantolan ja Poltinahon tehtailta. NCC rakentaa Hämeenlinnakeskusta kansainvälisen BREEAM-ympäristöluokituksen vaatimusten mukaisesti. Vaikka hankeseuranta ei edellytä rakennusvaiheen materiaalikuljetusten päästöjen raportointia, tukee lähiajattelu ympäristöluokituksen mukaista rakentamista.
- Toimituksissa paikallisuus on aina plussaa, kertoo NCC:n projektijohtajaRiitta Jokivuo.

Lyhyt välimatka on etu, sillä elementtejä ajetaan noin 1300 rekkakuormallista. Ahdas kaupunkirakenne tuo oman haasteensa ajoihin.
- Kohteen läheisyys helpottaa yhteistyötä asiakkaan kanssa. Pystymme palvelemaan nopeasti, periaatteessa autot voivat odottaa tehtaan pihassa ja saapua työmaalle vartin päästä puhelinsoitosta, eli juuri silloin kun tarvitaan, kertoo Lujabetonin elementtiyksikön johtajaKari Turunen.

Hämeenlinnakeskus lyhyesti
Hämeenlinnan uuteen kauppakeskukseen tulee liiketilaa yhteensä yli 26000 neliötä. Liikkeitä ja palvelupaikkoja on suunnitteilla noin 60, ja keskuksen kävijämäärätavoite on 6,5 miljoonaa henkilöä vuodessa. Hämeenlinnakeskuksen omistajana on kunta-alan eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta vastaava Keva.

Lisätiedot:
Lujabetonin elementtiyksikön johtajaKari Turunen044 585 2482,kari.turunen@luja.fi
Lujabetonin toimitusjohtajaMikko Isotalo044 585 2305,mikko.isotalo@luja.fi

Itä-Uudenmaan Rakentajat Oy rakentaa Porvoon Länsirannalle 2060 kerrosneliötä käsittävän yhdeksän pientalon ja 22 asunnon kokonaisuuden, jonka perustustyöt ovat juuri käynnistyneet. Paalutus toteutetaan määrämittaisiin betoniteräspaaluihin perustuvalla Luja-pienpaalutus –menetelmällä. Kyseessä on tähän mennessä suurin betonisilla pienpaaluilla toteutettu yksittäinen hanke.

Itä-Uudenmaan Rakentajien Länsirannan alueen epästabiilille maaperälle urakoima yhdeksän pientalon työmaa on äärimmäisen haastava paalutuksen näkökulmasta. Keskimääräinen paalupituus on yli 14 metriä ja paalutuspisteitä on 336 kpl. Lähinnä savipohjaiseen maaperään uppoaa teräsbetonista Luja-pienpaalua kaikkiaan noin 4,4 kilometriä. Luja-pienpaalu on suunniteltu erityisesti rivi- ja omakotitalojen paaluperustukseen, mutta se sopii hyvin myös esimerkiksi teollisuushallien, varastojen ja muiden pienrakennusten perustamiseen. Luja-pienpaalutus on kehitetty yhteistyössä Suomen johtavien suunnittelijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa.

Luja-pienpaalutuksella monia etuja

Luja-pienpaalutus on määrämittaisiin paaluihin perustuva ratkaisu, joten paalutuksessa ei synny hukkaa. Paalutus ei myöskään aiheuta haitallista tärinää, joten menetelmä on siinäkin mielessä ympäristöystävällinen. Lisäksi Luja-pienpaalulla on varastotuotteena lyhyt toimitusaika, lyönti tapahtuu vakiotyökoneilla eikä se myöskään vaadi erikoiskalustoa kuljetuksiin.

Betonisella Luja-pienpaalulla on moninkertainen kantava pinta-ala verrattuna kilpaileviin teräspaaluihin. Tämän johdosta betonipaalu saavuttaa täyden kantavuuden yleensä huomattavasti lyhyemmillä paalupituuksilla kuin teräspaalu.

"Punnitsimme vaihtoehtoja teräs- ja betonipaalutuksen välillä. Luja-pienpaalutus oli paras vaihtoehto haastavalle Länsirannann tonttialueelle. Betonipaaluissa on teräspaaluja parempi kitka-arvo ja pienpaalutuksessa käytettävä tavallinen kaivinkonekin pärjää epästabiilissa maaperässä suurta paalutuskonetta paremmin. Lisäksi saimme Lujabetonilta myös muut tarvitsemamme betonivalmisosat kuten ontelo- ja parvekelaatat, sokkelipalkit ja elementit, mikä tuo meille kokonaistaloudellisia etuja.", sanoo Itä-Uudenmaan Rakentajien projektipäällikkö Aki Kantele.

Lisätietoja:

Luja-pienpaalun tuotepäällikköOlli Muroke044 5852292

Kuvia kohteesta

Lujabetoni laajentaa: Taavetin tehtaan kapasiteetti nousee 40%, lisätuotantoa pääkaupunkiseudulle, Kaakkois-Suomeen ja Itä-Suomeen

Lujabetoni Oy ostaa konkurssiin menneen Hämeen Ekobe Oy:n Turengin seinäelementtitehtaan koko tuotantokapasiteetin. Kauppa laajentaa merkittävästi Lujabetonin Itä-Suomen seinäelementtien tuotantokapasiteettia, mikä palvelee pääkaupunkiseudun vilkasta rakentamista.

Turengista Taavettiin

Turengin seinäelementtitehtaan kalusto siirretään pääosin Lujabetonin Taavetin tehtaalle. Kauppa kattaa merkittävän määrän tuotannossa käytettäviä muottipöytiä ja täydentävää kalustoa, jotka laajentavat Taavetin tehtaan seinäelementtikapasiteettia merkittävästi. Taavetin tehdas palvelee Kaakkois-Suomen, Itä-Suomen ja pääkaupunkiseudun rakentamismarkkinoita.

- Olemme kehittäneet jo kahden vuoden ajan Taavetin tehdastamme merkittäväksi ja tehokkaaksi seinäelementtituotantolaitokseksi, ja tämä kauppa on jälleen merkittävä askel eteenpäin. Yksikön kapasiteetti on ollut noin 60 000 neliömetriä seinäelementtiä vuositasolla, ja tehty kauppa nostaa sitä jopa 40%. Kivirakentamisen asema on vahva pääkaupunkiseudulla, ja näemme betonielementtituotantomme laajentamiselle selvän markkinaraon", kertoo Lujabetonin yksikönjohtajaKari Turunen.

Pääkaupunkiseudun toimittaja

Taavetin tehtaaseen panostaminen on osa Lujabetonin tavoitetta toimia kilpailukykyisenä yrityksenä pääkaupunkiseudun betonimarkkinoilla.

- Taavetin tehdas toimii tehokkaasti erittäin hyvällä sijainnilla pääkaupunkiseudun vilkasta rakentamismarkkinaa palvellen. Pitkällä tähtäimellä tavoittelemme tehtaan tuotantokapasiteetin nostamista, jopa kaksinkertaistamista kehitystyöllä ja lisäinvestoinneilla", linjaa Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo.

Taavetissa valmistettiin Vuoden Betonijulkisivun voittajaelementit

Lujabetoni valmistaa osana laajaa tuoteportfoliotaan seinäelementtejä asuin- ja toimitilarakentamisen käyttöön. Taavetin tehtaan tuotteet saivat viime vuonna virallisen tunnustuksen, kun Helsingin Kaanaankatu 4-6:ssa sijaitseva suuri asuinkerrostalokohde voitti Vuoden betonijulkisivu 2011 -palkinnon. Lujabetonin Taavetin tehdas valmisti pääosan kohteen julkisivuelementeistä.

Helsingin Kaanaankatu 4:n palkittu valkobetoninen erikoisjulkisivu on Lujabetonin Taavetin-tehtaan tuotantoa.

Lisätiedot:
Lujabetonin elementtiyksikön johtajaKari Turunen044 585 2482,kari.turunen@luja.fi
Lujabetonin toimitusjohtajaMikko Isotalo044 585 2305,mikko.isotalo@luja.fi

Lujatalo osallistuu tänäkin vuonna kansalliseen työturvallisuuskilpailuun. Kilpailun tavoitteena on löytää Suomessa toimiva talonrakennustyömaa, jossa työturvallisuusasiat ovat hoidettu esimerkillisellä tavalla. Kilpailun järjestävät Rakennusteollisuus RT ry ja RAKLI ry yhteistyökumppaneineen.

Mukana Lujatalolta on Kiinteistö Kuninkaankatu 22-24 Tampereelta.

Kaikkiaan kilpailuun ilmoittautui 41 työmaata eri puolilta Suomea.

Lujatalo on osallistunut kilpailuun myös aiempina vuosina. Viime vuonna Lujatalon Siilinjärvellä sijaitseva Campus Toivalan työmaa sai kunniamaininnan yltäen kilpailussa kolmannelle sijalle.

2011 rakennusalalla tapaturmataajuus oli 80 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Viime vuonna Lujatalossa kirjattiin 37,6 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tänä vuonna luku on 29,8.

– Näyttää siltä, että tämä vuosi on parempi kuin edellinen, kertoo työturvallisuuspäällikköJukka Moilanen.

Lujatalossa työturvallisuusasiat ja tapaturmataajuuden pienentäminen ovat tärkeässä roolissa. Työturvallisuuden eteen töitä tehdään hartiavoimin tarjoamalla oikeat työvälineet ja luomalla turvalliset puitteet työmaille. Tuoreimpana työturvallisuuskampanjana julkaistiin maaliskuussa turvallisuuspakka, työmaille suunniteltu opasvihko, jossa kerrotaan turvallisuutta lisääviä vinkkejä käytännön työskentelyyn.

- Olemme työturvallisuusasioissa aina kuulolla. Meille on tärkeätä kehittää toimintaa koko ajan, Jukka Moilanen kertoo.

Hannu Isotalon Lujan tilinpäätösaamiaisella 14.3. pitämä suhdannekatsaus.

Lataa pdf-muotoinen esitystästä!

Luja kehitti ydinliiketoimintojaan ja paransi tulostaan

Luja kehitti vuonna 2011 toimintaprosessiensa tehokkuutta ja kustannusten hallintaa. Työn tuloksena liikevoitto kasvoi 7,3 miljoonaan euroon (0,6 M€), joka oli 1,7 % liikevaihdosta (0,2 %). Konsernin liikevaihto kasvoi 13,6 prosenttia ja ylsi 425,8 miljoonaan euroon (374,8 M€).

Toimintaympäristö

Vuonna 2011 rakennusala pääsi normaalirakentamisen tasolle vahvan infra- ja asuntorakentamisen kysynnän ansiosta, vaikka toimitilarakentaminen jäi vaisuksi. Syksyn aikana finanssikriisin uusi vaihe alkoi selvästi vaikuttaa rakentamisen luottamusilmapiiriin ja kysynnän laskun merkit olivat näkyvissä. Vallitseva epävarmuus heijastui etenkin perheasuntojen kysyntään. Betoniteollisuuden kysyntä pysyi hyvällä tasolla niin Suomessa, Ruotsissa kuin Venäjälläkin, vaikkakin alan hintakilpailu säilyi edelleen tiukkana.

Liikevaihto ja tulos

Lujatalo-konsernin (Lujatalo Oy, Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy ja Lujabetoni Oy)vuoden 2011 liikevaihto kasvoi 13,6 prosenttia edellisvuodesta ja oli 425,8 miljoonaa euroa (374,8 M€). Konsernin liikevoitto kasvoi 7,3 miljoonaan euroon (0,6 M€) eli 1,7 prosenttiin (0,2 %) liikevaihdosta.

Konsernin korollinen vieras pääoma säilyi lähes ennallaan ja oli 37,4 miljoonasta euroa (37,1 M€). Omavaraisuusaste heikkeni hieman ja oli 34,9 prosenttia (38,6 %). Maksuvalmius pysyi koko vuoden hyvänä.

Lujatalo keskittyi toiminnan kehittämiseen

Lujatalo keskittyi vuonna 2011 toimintojensa kehittämiseen ja kestävään rakentamiseen. Yhtiö paransikin liikevoittoaan jo kolmantena vuonna peräkkäin. Lujatalon liikevaihto (Lujatalo Oy + Salpausselän Rakentajat Oy) nousi 11,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli 306,0 miljoonaa euroa (273,8 M€).

Lujatalo solmi vuoden aikana useita suuria urakoita, joista esimerkkinä HUS:n Meilahden potilastornin peruskorjaushanke, Alma Median uusi painotalo Tampereella ja Luhta Oy:n pääkonttori Lahdessa. Toimitilarakentamisen osuus Lujatalon liikevaihdosta kipusikin jo 54:ään prosenttiin liikevaihdosta. Lujatalon perusosaamisen, korjausrakentamisen, liikevaihto oli 85,6 miljoonaa euroa (100 M€) eli 28% liikevaihdosta. Lujatalon uutena toimitusjohtajana aloitti DI Arto Pohjonen 1.11.2011.

Lujatalon asuntotuotannon määrä vuonna 2011 nousi hiukan, mutta oli 175 kpl suurempi vuonna 2009. Asuntoja valmistui 1 414 kappaletta (1 383 kpl), joista 373 oli peruskorjauksia ja 188 perustajaurakoituja Lujakoteja. Suurin muutos oli perustajaurakoinnissa, vuonna 1010 Lujakoteja valmistui vain 16 kappaletta. Lujakoteja myytiin vuoden 2011 aikana yhteensä 199 kpl (159 kpl). Valmiita myymättömiä asuntoja oli vuoden vaihteessa 53 (10) kappaletta. Ensimmäistä kertaa historiassa Lujatalolla on työn alla yhtä aikaa monta aluekehityshanketta: Espoon Iirislahti, Marja-Vantaa ja Hämeenlinnan Myllymäki.

Lujabetonilla kiireinen vuosi

Lujabetonin liikevaihto kasvoi 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 129,1 miljoonaa euroa (110,3 M€). Yhtiön tulos vuodelta 2011 saavutti asetetut tavoitteet. Venäjän toiminta kasvoi merkittävästi Pietarin rakentamismarkkinan elpymisen myötä. Ruotsin toiminta kasvoi myös hyvässä suhdannetilanteessa. Lujabetonin investoinnit jäivät vuonna 2011 totuttua vähäisemmiksi, mutta kehitystoimintaan panostettiin edelleen voimakkaasti, kuusi henkilötyövuotta (6,5 v). Painopiste oli toimintaprosessien kehittämisessä kustannushallinnan ja tuotannon tehokkuuden parantamiseksi.

Fescon teki historiansa parhaimman tuloksen

Fesconin liikevaihto kasvoi 13,1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 18,4 miljoonaa euroa (16,2 M€). Vahva tuotemyynti ja rakentamisen hyvä suhdannetilanne siivittivät Fesconin tulosta, josta muodostui koko yrityksen historian paras. Fescon on Lujatalo-konsernin niin kutsuttu lähipiiriyhtiö, mutta se ei sisälly viralliseen konserniin eivätkä sen luvut sisälly konsernilukuihin.

Lujapalvelut myytiin

Toinen lähipiiriyhtiö Luja-konsernille on ollut Lujapalvelut Oy. Luja lähti kiinteistö- ja siivouspalvelualalle perustamalla Lujapalvelut Oy:n vuonna 2005. Toiminta alkoi pääkaupunkiseudulta, mutta laajentui parissa vuodessa valtakunnalliseksi. Vuonna 2006 tulivat Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja pääomasijoitusyhtiö Sponsor Capital Oy Lujapalvelujen osakkaiksi ja Lujatalo omisti yhtiöstä lopulta 17 % prosenttia. Lujapalvelut Oy myytiin vuonna 2011 Coor Service Management Oy:lle ja samalla yhtiö poistui Luja-brändistä. Luja keskittyi jälleen perusosaamiseensa, rakennusalaan.

Investoinnit

Luja-yhtiöt investoivat vuonna 2011 yhteensä 4,1 miljoonaa euroa (7,5 M€): Lujatalo Oy ja Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy yhteensä 1,7 miljoonaa euroa, Lujabetoni 1,8 miljoonaa euroa ja lähipiiriyhtiö Fescon 0,6 miljoonaa euroa. Lujabetoni on perinteisesti investoinut vahvasti. Vuonna 2011 investoinnit jäivät kuitenkin vähäisiksi ollen pääasiassa korvaus- ja uusintainvestointeja. Painopiste oli tuotantokustannuksia säästävissä investoinneissa. Fesconin investointien pääkohteita olivat tuotantokapasiteetin tehostamiseen, työturvallisuuteen ja ympäristön säästämiseen liittyvät järjestelmät.

Kehitystyö

Luja panosti kehitystyöhön vuonna 2011 yhteensä 13 miestyövuotta, edellisvuosiin oli vain hienoista laskua (14). Kehitystyön painopiste on siirtynyt kestävään rakentamiseen, mikä tarkoittaa energiankulutuksen, päästöjen sekä jätemäärien vähentämistä. Luja on tuonut markkinoille uusia tuotteita ja järjestelmiä energiatehokkaaseen rakentamiseen ja osallistunut erilaisiin matalaenergiahankkeisiin.Luja sijoittuikin Taloustutkimuksen Kansallisessa yritysmielikuva-tutkimuksessa joulukuussa 2011 rakennusliikkeiden kärkeen tuotteidensa ja palvelujensa ympäristöystävällisyydessä

Lujatalo käynnisti loppuvuonna 2010 Espoon Leppävaarassa Sola Business Valley –nimisen toimitilahankkeen, jonka laajuus on noin 29 000 brm². Tälle uuden ajan toimistotalolle tullaan hakemaan LEED ympäristösertifikaatti. Vuonna 2011 Lujatalo urakoi Suomen ensimmäisen teollisen korjausrakentamisen keinoin toteutettavan kerrostalon energiasaneerauksen.

Lujabetoni on viimeiset viisi vuotta tehnyt voimakasta kehitystyötä. Tuotekehitystä ohjaavat kaksi strategista painopistealuetta: energiatehokkaaseen betonirakentamiseen kehitetyt ratkaisut ja asiakkaan rakentamisen prosesseja helpottavat kokonaisvaltaiset ratkaisut. Lujabetonin päätuotejulkistus vuonna 2011 oli Luja-hybridivälipohja, jonka kustannukset rakennustyömaalla ovat 20 % pienemmät perinteiseen ontelolaattarakentamiseen verrattuna.

Fescon toi markkinoille vuoden 2011 aikana kolme uutta lattiajärjestelmää: Fescon termolämpölattian, Fescon dB-lattian ja Fescon korjauslattiaratkaisun.

Henkilöstö

Lujapalvelujen myynnin myötä Lujalta poistui 500 työpaikkaa. Luja-yhtiöiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski näin ollen 1640:een (2078). Kun Lujapalvelut eliminoidaan luvuista, kasvoi jäljelle jääneiden Luja-yhtiöiden henkilöstömäärä 63:lla (1577). Luja-yhtiöiden henkilöstö on perinteisesti ollut sangen pysyvää: keskimääräinen työsuhteen pituus on 9.3 vuotta ja määräaikaisia työsuhteita on vain 9,6 prosenttia. Vuonna 2011 henkilöstöpolitiikan ja koulutuksen painopistealueita olivat työhyvinvointi, työturvallisuus ja erilaiset ammattitutkinnot. Lujan sosiaalinen yritysvastuuraportti löytyy kokonaisuudessaan nettisivuiltamme osoitteestawww.luja.fi/yritysvastuu.

Konsernirakenne

Lujatalo Oyon konsernin emoyhtiö. Lujatalo-konserni koostuu emoyhtiö Lujatalo Oy:stä, Lujabetoni-alakonsernista sekä tytäryhtiöistä Luja-Kivi Oy ja Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy. Lujatalo Oy omistaa Lujabetoni Oy:n ja Luja-kivi Oy:n osakekannat.

Lujabetoni-alakonserniin kuuluvat emoyhtiönä Lujabetoni Oy ja sen tytäryhtiöt Lujabetong AB (Ruotsi), OOO Lujabeton (Venäjä), Reikäbetoni Oy sekä osakkuusyhtiöt MH-Betoni Oy, Scandinavian Cement Oy ja Northern Cement Oy. Lujabetong AB:hen kuuluu myös Lujabetong Fastighets AB
-kiinteistöhallintayhtiö tytäryhtiönä.

Lujatalo-konsernin pääliiketoiminta-alueet ovat talonrakentaminen ja betoniteollisuus. Talonrakentaminen on keskittynyt Lujatalo Oy:öön ja Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy:öön. Betoniteollisuus on keskittynyt Lujabetoni-alakonserniin.

Luja-yhtiöihin kuuluu lisäksi ns. lähipiiriyhtiönä Fescon Oy. Vaikka Fescon ei juridisesti kuulu konserniin, toimii se yhteisen Luja-brändin alla ja monia toimintoja hoidetaan yhteisesti.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Ei olennaisia tapahtumia.

Lujan tulevaisuudennäkymät

Rakentamisen kasvun arvioidaan pysähtyvän. Vuonna 2012 sekä asuntotuotanto että toimitilarakentaminen supistuvat. Vuoden alkupuolisko jatkuu rakentamisessa kohtuullisen hyvällä tasolla jo käynnistettyjen kohteiden ansiosta. Loppuvuonna rakentaminen saattaa kuitenkin kääntyä laskuun. Tarjonnan kasvu ja asunnonostajien lisääntynyt varovaisuus hillitsevät asuntoaloituksia. Konserni pyrkii siirtämään tuotantoaan neuvottelu- ja kehityshankkeisiin. Asuntoaloituksia tehdään harkiten.

Vuoden 2012 betonimarkkinasta odotetaan kokonaisuutena tyydyttävää, tai kohtuullisen hyvää. Kokonaisuutena eurokriisin eteneminen ratkaisee suhdanteen, mutta jopa merkittävä positiivinen yllätys voi sisältyä suhdannetilanteeseen suurten riskien ohella. Hintatason ennustetaan laskevan betonituotteiden päätuoteryhmissä Suomessa. Vuotta 2012 pidemmän tähtäimen kehitys on paljolti yleisen maailmantalouden kehityksen varassa ja siten hankalasti ennakoitavissa.

Lisätietoja:

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo, puh. 044 5852 600

Lujatalon toimitusjohtaja Arto Pohjonen, puh. 044 5852 900

Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo, puh. 044 5852 305

Fesconin toimitusjohtaja Kimmo Peltola, puh. 050 3077 413

Lujatalon Korjausrakentaminen 2012 -messuilla järjestämä energiakatselmusarvonta on ratkennut. Onnetar suosi isännöitsijä Marianne Ahoa. Hän saa NordBuildin suorittaman energiakatselmuksen taloyhtiölleen veloituksetta. Onnittelut!

Lujatalolla on uusi korjausrakentamisen konsepti, Luja-energiasaneeraus, josta lisätietoja löydät osoitteestahttp://www.lujatalo.fi/luja-energiasaneeraus

Luja-yhtiöiden tilinpäätöstiedot vuodelta 2011 julkaistaan keskiviikkona 14.3.2012.

Tilinpäätöstiedote julkaistaan nettisivuilla noin klo 12.00.

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Johanna Jänkävaara, puh. 044 585 2749
etunimi.sukunimi@luja.fi

Lujaon kolmannen polven perheyritys ja yksi Suomen suurimmista rakennusalan konserneista. Yritys on toiminut alalla 57 vuotta. Luja-yhtiöihin kuuluvat Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy, Fescon Oy ja Lujapalvelut Oy. Konsernin liikevaihto on 357 miljoonaa euroa ja se työllistää lähes 2 000 työntekijää 28 paikkakunnalla. Lujalla on Suomen lisäksi toimintaa myös Ruotsissa ja Venäjällä. Lisätietoa Luja-yhtiöistä osoitteessawww.luja.fi

Lujatalo Oy on mukana Korjausrakentaminen 12 -messuilla osastolla 10C. Tervetuloa tutustumaan uuteenLuja-energiasaneerauskonseptiimme.

Markkinoiden asukasystävällisin julkisivu- ja energiasaneeraus 1960- 80-luvun kerrostaloihin teollisen korjausrakentamisen keinoin.EU nostaa energia- ja ilmastonäkökulmaa entistä enemmän esille asuinrakennusten korjausrakentamisessa ja ohjaa direktiiveillä parempaan energiatehokkuuteen. Suurin perusparannustarve on 1960–1980-luvun rakennuksissa, joissa korjausten arvo on vuosittain noin 240 miljoonaa euroa. Tarve korjauksiin olisi vielä paljon suurempikin. Tulevissa määräyksissä eri rakennuksille annetaan E-luvun yläraja, jota ei saa ylittää. Kokonaisenergiankulutuksen yläraja kerrostaloille tulee olemaan 130 kWh/m2 vuodessa.

Osallistu kilpailuun osastollamme 10C ja osallistu ilmaisen kiinteistön energiakatselmuksen arvontaan!